Oppaita ja selvityksiä
Terveet tilat -ohjelman tuottamia materiaaleja on koottu aihepiireittäin. Sivulla on poimintoja myös Kansallisen sisäilma ja terveys -ohjelman tuotoksista. THL:n koordinoima ohjelma toteuttaa Terveet tilat -ohjelman terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevia toimenpiteitä.
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan tuoreimmat sisäilmaan liittyvät raportit on linkitetty oman otsikkonsa alle.
Erillismateriaalien lisäksi ohjelmassa on tuotettu Terveet tilat -toimintamalli kuntien tueksi sisäilmaongelmien ratkaisuun ja ennaltaehkäisyyn. Toimintamalli kokoaa tietoa, ohjeita ja hyviksi havaittuja käytäntöjä julkisten rakennusten ennakoivasta kiinteistönpidosta.
Tutustu Terveet tilat -toimintamalliin
Seuraa Terveet tilat -ohjelman etenemistä toimenpidealueittain
Rakentaminen, korjaaminen, huolto ja ylläpito sekä kiinteistökannan hallinta
- Sisäilmasto-ongelman ratkaiseminen -opas ohjaa tilaajaa hallitsemaan rakennuksissa esiintyviä sisäilmasto-ongelmia selkeän ja järjestelmällisen toimintamallin avulla.
- Oppaassa käydään läpi sisäilmastokorjausten osapuolten vastuita ja velvollisuuksia sekä niiden vaikutuksia sisäilmastokorjausten sopimusasioihin.
- Katsauksessa tarkastellaan kuntien sisäilmatilannetta vuonna 2023 tehdyn kuntakyselyn vastausten perusteella.
- Tilaajien, koiranohjaajien ja kuntotutkijoiden käyttöön suunniteltu opas homekoiratutkimuksen käytäntöihin ja periaatteisiin. Opas esittelee myös homekoiratutkimukseen liittyviä epävarmuustekijöitä. Homekoiranohjaajia varten oppaan liitteet julkaistaan myös erillisinä tiedostoina, joita ohjaaja voi halutessaan käyttää malleina omassa toiminnassaan.
- Kartoitus tarkastelee nykyisessä rakennuskannassa olevien asbestipitoista materiaalia sisältävien rakennusten määrää ja rakennuskannassa jäljellä olevan asbestin määrää. Lisäksi kartoituksessa arvioidaan vuoden 2016 alussa voimaan tulleen asbestilainsäädännön toimivuutta sekä asbestin terveysvaikutuksia ja asbestille ammatissaan altistuvien seurantaa.
- Selvityksessä tutkittiin rakennusfysikaalisin simulaatioin lämmityskaudella sisälämpötilan laskemisen vaikutuksia homehtumisriskiin. Rakenteiden ja koko rakennuksen rakennusfysikaalisen toimivuuden kannalta kriittinen tekijä on sisäilman kosteus. Tutkimustuloksissa havaittiin sisäilman kosteuslisällä olevan sisälämpötilaa suurempi vaikutus homeriskiin.
- Opas on suunnattu tilaajille ja sen avulla pyritään nostamaan esille oleellisimmat seikat ilmatiiviyden parantamiseen tähtäävän korjauksen onnistumisen kannalta. Opas on laadittu pääasiassa julkisten rakennusten tarpeita painottaen ja se antaa tilaajalle näkökulmia tutkimusten, korjaussuunnittelun, urakoinnin, valvonnan, laadunvarmistuksen sekä jälkiseurannan tilaamiseen.
- Ohje on tarkoitettu korjausten jälkeisiä siivouksia tekevien ja niitä tilaavien käyttöön. Ohje soveltuu toimistojen ja toimistojen kaltaisten tilojen, kuten päiväkotien ja koulujen korjausten jälkeiseen siivoukseen ja irtaimiston puhdistukseen. Ohjetta voidaan hyödyntää myös silloin, kun irtaimistoa siirretään kosteus- ja mikrobivaurioituneista tiloista toisiin tiloihin.
- Selvitys korjaushankkeissa nykyisin käytetyistä toimintatavoista ja menetelmistä suojeltujen rakennusten ominaisuuksien ja käytettävyyden arvioinnissa. Selvityksen tavoitteena on kuvata hyviä käytäntöjä sekä tunnistaa ohjeistuksen tai toimintatapojen kehittämistarpeita.
- Opas muovimatolla päällystettyjen betonilattioiden tarkasteluun esittää selkeän ja yksityiskohtaisen prosessin korjaustarpeen arviointiin. Opas sisältää myös yleisiä ohjeita oikein mitoitetulle korjaamiselle ja korjaustapojen yksityiskohdille.
- Oppaan tavoitteena on yhtenäistää ilmanvaihtojärjestelmien katsastustoimintaa, katsastajan osaamisvaatimuksia ja tilaajalle tehtävää raportointia. Oppaassa on esitetty ilmanvaihtojärjestelmän katsastuksen sisältö, katsastukseen tarvittavat mittauslaitteet, kunnon arviointi, katsastusvälit, katsastajan osaamisvaatimukset ja laadunvarmistusmenettely.
- Rakentamisen kosteudenhallintaan liittyvässä koulutussarjassa käsiteltiin mm. rakennushankkeen kosteudenhallintaprosessin johtamista, uudis- ja saneeraushankkeen kosteudenhallinnan erityispiirteitä sekä kosteusvaurioita.
- Selvityksessä on kartoitettu kohderyhmien tietotarpeita ja tehty mahdollisen ohjeaineiston vaikuttavuusarvio. Selvitys on osa ympäristöministeriön hankekokonaisuutta, jossa tuotetaan konkreettista ohjeaineistoa julkisen korjausrakentamisen tarpeisiin. Tavoitteena on ohjeistuksen avulla vähentää korjausprosessien tyypillisiä ongelmatilanteita.
- Ohje kosteus- ja mikrobivauriokorjausten jälkeiseen siivoukseen on laadittu hyödyntäen Työterveyslaitoksen ohjeistusta, mutta tarkoitettu erityisesti asunnoille. Ohjetta sovelletaan tapauskohtaisesti valitsemalla tarvittavat toimenpiteet ja menetelmät kosteus- tai mikrobivaurion ja korjaustöiden laajuudesta riippuen.
- Selvityksessä on kartoitettu pääsuunnittelijan toimenkuvan kautta ehkäistävissä olevia suunnitelmien yhteensovittamiseen liittyviä ongelmia, kuvattu tunnistettujen ongelmien juurisyyt sekä esitetty hyviä käytäntöjä niiden hallitsemiseen.
- Oppimateriaali on tuotettu kahdeksan ammattikorkeakoulun yhteistyössä osana Terveet tilat 2028 -ohjelmaa. Laaditut oppimateriaalit antavat hyvän pohjan ammattikorkeakoulujen rakennusinsinöörikoulutuksen 5 op:n laajuisen rakennusfysiikan opintojakson toteutukseen. Oppimateriaali jakautuu viiteen osioon: virtaukset, lämpö, kosteus, sisäilma ja mittaukset.
- Rakennuksissa tapahtuu aina aineen virtausta. Virtauksilla on sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia. Tämän takia virtauksia pyritään hallitsemaan, joista yleisimpiä tapoja ovat virtausreittien geometrian määrittäminen, materiaali- ja rakennevalinnoilla ja aktiivisella koneellisilla ratkaisuilla. Nämä tehdään huomioiden rakennuspaikan, rakennuksen muodon ja rakenteiden rakennusfysikaalinen toimintaperiaate huomioiden.
- Oppimateriaalissa esitellään lämpöenergiaan liittyviä peruskäsitteitä ja laskentamenetelmiä energiatehokkuuden osoittamiseen. Tavoitteena on antaa pohja rakenteiden rakennusfysikaaliseen suunnitteluun ja toimivaan rakenteiden toteutukseen.
- Rakennuksen suunnitteluprosessissa kosteusteknistä osaamista tarvitaan rakennussuunnittelussa, rakenteiden suunnittelussa ja pohjarakenteiden suunnittelussa. Kosteus on otettava huomioon myös rakennuksen LVI-suunnittelussa. Rakennuksen toteuttamisvaiheessa kosteus on olennainen tekijä. Rakenteiden on annettava kuivua riittävästi ennen lopullista pinnoittamista ja rakentamisen aiheuttamat lisäkosteuslähteet ja rakennuskosteus on otettava huomioon.
- Materiaalissa käsitellään yleisimpiä ja käytetyimpiä rakennusfysikaalisia mittausmenetelmiä. Mittausmenetelmien periaatteet käsitellään yleisellä tasolla. Tyypillisimpiä mittauksia ovat rakennuksen kosteuskartoitukset ja lämpöviihtyvyyteen liittyvät lämpökuvaukset sekä uudisrakennuskohteen betonirakenteiden päällystettävyyteen liittyvät suhteellisen kosteuden mittaukset sekä rakennusvaipan ilmatiiviyden laadunvarmistukseen liittyvät lämpökuvaukset.
- Ohjeeseen on koottu rakennusten kosteusteknistä toimivuutta koskevat säännökset ja niihin liittyvä ohjeistus. Ohjeessa selostetaan säännösten sisältöä sekä annetaan niitä koskevia suositusluonteisia soveltamisohjeita. Soveltamisohjeet eivät ole velvoittavia.
Osaamisen kehittäminen, oppimistilat ja rakennusperintö
- Liikunnan rakennusten nykytilaselvityksen tavoitteena oli selvittää kokonaiskuva liikuntakäytössä olevista rakennuksista, selvittää liikuntarakennusten suunnittelua koskevat määräykset ja ohjeet ja selvittää asiantuntijoiden käsitykset liikuntapaikkarakentamisen kehittämistarpeista.
- Kulttuurirakennusten nykytilaselvitys tarkastelee kulttuurikäytössä olevia tiloja ja rakennuksia, rakennusten suunnittelua koskevia määräyksiä ja ohjeita sekä omistajien ja asiantuntijoiden näkemyksiä kulttuurirakennusten ja -tilojen nykytilasta ja kehittämistarpeista.
- Selvityksessä tarkasteltiin tietoja sosiaali- ja terveysalan toisen asteen ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulutuksen ja yliopistokoulutuksen tuottamasta sisäilmaosaamisesta. Lisäksi tarkasteltiin tietoja lisä-, jatko- ja täydennyskoulutuksena saatavasta sisäilmaosaamisesta ja tietoa koulutuksen työelämävastaavuudesta.
- Selvityksessä on tarkasteltu varhaiskasvatuksen rakennusten nykytilannetta, rakennuskannan laajuutta ja laadullisia ominaisuuksia. Selvityksessä on kartoitettu oppimisympäristöjen ja päiväkotirakennusten suunnittelua ja ylläpitoa koskevia määräyksiä ja ohjeita sekä 2000-luvulla tehtyjä oppimisympäristöjä ja varhaiskasvatuksen rakennuksia koskevaa kotimaista tutkimusta ja kehittämistä.
- Selvitys kohdistuu ammatillisen koulutuksen asuntolatoimintaan ja asuntolarakennuksiin sekä käyttäjien kokemuksiin asuntolassa asumisesta ja hyvinvoinnista. Selvityksessä on määrällisen tarkastelun lisäksi kartoitettu opiskelijoiden ja asuntolaohjaajien näkemyksiä asuntolan olosuhteista, yhteistyöstä ja asuntolatoiminnasta kokonaisuutena.
- Selvityksessä on tarkasteltu oppimisympäristöjen ja oppilaitosrakennusten suunnittelua ja ylläpitoa koskevia määräyksiä ja ohjeita sekä 2000-luvulla tehtyjä oppimisympäristöjä ja oppilaitosrakennuksia koskevaa kotimaista tutkimusta ja kehittämistä.
- Kartoitukseen on koottu kansallisesti tietoa eri koulutuksista ammatillisessa koulutuksessa, ammattikorkeakouluissa, yliopistoissa ja markkinaehtoisessa koulutuksessa. Kartoitus kattaa tutkintoon johtavan koulutuksen sekä lisä-, jatko- ja täydennyskoulutuksen.
- Selvityksessä on tarkasteltu oppimisympäristöjen ja koulurakennusten suunnittelua ja ylläpitoa koskevia määräyksiä ja ohjeita sekä 2000-luvulla tehtyjä oppimisympäristöjä ja koulurakennuksia koskevaa kotimaista tutkimusta ja kehittämistä.
- Selvityksessä on kartoitettu rakennusalalla sekä kuntien kiinteistö- ja rakentamistehtävissä toimivien ammattilaisten sisäilmaosaaminen sekä tunnistettu osaamisvajeita.
Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen
- Kaikki Kansallisen sisäilma ja terveys -ohjelman tuottamat materiaalit löytyvät kootusti Ohjelman tuotokset -verkkosivulta osoitteesta thl.fi.
- Toimintamallissa käydään läpi sisäympäristötilanteiden hoitamisen vaiheet sekä tilanteiden selvittämiseen liittyviä huomioita ja hyviä käytäntöjä. Ohjeistuksessa on esitetty hyvinvointialueita varten tarkastuslista oman toimintamallin kokoamiseen.
- Yhteenveto toimenpiteistä rakennuksen turvalliseen käyttöön sisäilman laatua heikentävistä tekijöistä huolimatta. Rakennuksen käyttöä turvaavia toimenpiteitä käytetään tilanteissa, joissa rakennusteknisissä tutkimuksissa on todettu sisäympäristön laatua heikentävä tekijä, esimerkiksi epäpuhtauslähde, jolle altistumista on mahdollista vähentää tai rajoittaa.
- Ohje päiväkodin johtajille siitä, mitä päiväkodin sisäilmaan liitetyn haitan selvittämisen eri vaiheissa yleisimmin tapahtuu ja mikä on päiväkodin johtajan rooli. Ohjeessa käydään myös lyhyesti läpi tartuntatautien torjunta päiväkodeissa.
- Arvio terveydensuojelulaissa mainittujen ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysjärjestelmän ja asumisterveysasetuksessa säädettyjen pätevyysvaatimusten toimivuudesta. Pätevyysjärjestelmän ulkoisen arvioinnin johtopäätöksenä todetaan, että järjestelmä on ollut iso harppaus oikeaan suuntaan.
- Rakennuksen oikea käyttö ja hyvä hoito ennaltaehkäisevät asunnon sisäilman laadun heikkenemistä. Rakennusten pitkän elinkaaren aikana saattaa kuitenkin tulla eteen tilanteita, esimerkiksi vesivahinkoja, jotka voivat vaikuttaa sisäilman ja -ympäristön laatuun. Toimintamalli on suunnattu asunto-osakeyhtiöille, omakotitalojen omistajille sekä vuokralla asuville.
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut päivitetyn ohjeen rehtoreille sisäilmatilanteeseen. Vuonna 2020 julkaistuun ohjeeseen on päivitetty sisäympäristönäkökulman lisäksi myös tietoa infektioiden torjunnasta kouluympäristössä. Ohjeistuksessa käydään edelleen läpi, mitä sisäympäristöön liitetyn haitan selvittämisessä eri vaiheissa yleisimmin tapahtuu, keitä tilanteen selvittämiseen osallistuu ja mikä on rehtorin rooli.
- Kosteusvauriot ovat yleisiä Suomen pientaloissa. THL:n selvityksen mukaan pientaloista 15 prosentissa on varma kosteusvaurio ja noin 40 prosentissa joko vaurio tai lisätutkimustarvetta yleisimmissä riskirakenteissa. Riskirakenne on rakennusaikakaudelleen tyypillinen rakenne, joka myöhemmin on todettu vaurioherkäksi.
- Työterveyslaitoksen tekemässä katsauksessa tarkastellaan toimistotyyppisissä työympäristöissä esiintyvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden yleisimpiä päästölähteitä, pitoisuustasoja, haitallisia terveysvaikutuksia ja mittausmenetelmiä. Tarkastelun pääpaino on haihtuvissa VOC-yhdisteissä (volatile organic compounds).
- Koosteessa kerrotaan sisäilmatilanteen selvitysprosessin etenemisestä koulussa ja päiväkodissa.
- Työkyvyn tuki sisäilmatilanteissa -mallin tavoitteena on tukea tilojen käyttäjien työkykyä, ehkäistä työkyvyn heikkenemistä ja mahdollistaa työntekijöiden työssä jatkaminen.
- Työterveyslaitoksen selvityksessä on kartoitettu työterveyshuollossa käytössä olevia käytäntöjä sisäympäristössä oireilevan työntekijän tilanteen selvittämiseen, hoidon ja tuen järjestämiseen sekä oireilevan henkilön kohtaamiseen.
- Selvityksessä on tarkasteltu sisäympäristöissä oireilevien hoito- ja palvelupolkuja.
- Sisäilma työpaikalla -materiaali tarjoaa perustietoa sisäilmasta ja sisäilmaan liitetystä oireilusta työpaikkojen esihenkilöille ja henkilöstölle.
- Työterveyslaitoksen tekemän katsauksen mukaan teollisten mineraalikuitujen pitoisuus toimistotyyppisissä ympäristöissä on vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Mineraalikuituja on esimerkiksi lämmöneristeissä ja äänenvaimennusmateriaaleissa. Toimistoympäristöissä esiintyvillä alhaisilla pitoisuuksilla ei ole osoitettu terveyshaittoja.
- Tietokortissa käsitellään oireilua sisäympäristössä kotona ja toimisto- tai vastaavissa tiloissa, kuten kouluissa.
- Työterveyslaitoksen minikatsauksessa on kartoitettu väistö- ja erityispuhtaiden tilojen käyttöä toimistotyyppisten työpaikkojen sisäilmasto-ongelmatilanteissa. Katsaus on tarkoitettu tausta-aineistoksi mahdollista ohjeistusta tekeville asiantuntijoille sekä muille aihealueesta kiinnostuneille esimerkiksi työpaikkojen esimiehille ja kiinteistöhallinnalle.
- Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecimissä vuonna 2019 julkaistu artikkeli sisäilman toksisuustestauksen haasteista. Nykyisellään toksisuustestien käyttö sisäilman haitallisuuden arviointiin ei ole perusteltua eikä yhdelläkään toksisuustestillä ole terveysviranomaisten hyväksyntää.
- Sisäilma, terveys ja oireilu -sivustolle on koottu tietoa oireiluun vaikuttavista tekijöistä ja oireita vähentävistä keinoista. Sivut on tarkoitettu oireilevien avuksi ja terveydenhuollon tueksi.
- Toimintasuunnitelmassa asetetaan pitkän aikavälin tavoitteet ja keinot, joiden avulla radonista aiheutuvaa keuhkosyöpäriskiä Suomessa voidaan pienentää. Toimintasuunnitelma on STM:n tuottama eikä sitä ole tehty osana Terveet tilat -ohjelmaa.
Aihepiiriin liittyvät valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan selvitykset
- Tutkimuksessa tehtiin laskennallisia tarkasteluja helleaaltojen vaikutuksista sisälämpötilaan sekä kenttämittauksia ja virtaussimulointeja ilmanvaihdon mitoituksen merkityksestä hengitystieinfektiota vastaan. Lisäksi arvioitiin korkeiden lämpötilojen sekä influenssa- ja COVID-19-virusten vaikutuksia sairastuvuuteen ja kuolleisuuteen.
- Tutkimuksessa selvitettiin laajojen aiemmin koottujen ja uusien aineistojen perusteella koulurakennuskannan kuntoa ja sisäilmaston tilannetta sekä muuttuvien sääolosuhteiden ja energiansäästötavoitteiden vaikutuksia koulurakennuksiin.
- Tutkimus yhdistää laskennallisia rakennusfysikaalisia tarkasteluja rakenteiden kosteus- ja mikrobiologisesta toiminnasta sekä lämpöviihtyvyydestä rakennusten käyttäjien terveysriskeihin. Tarkastelut ovat hyödynnettävissä Suomen asuinrakennuskannan ylläpitotarpeiden arvioinnissa sekä uusien rakennusten jäähdytystarpeen arvioimisessa. Hankeseminaarin esitykset: tilatjaterveys.fi/rail.
- Hankkeessa on selvitetty sisäilmaan liittyviä terveydellisiä, taloudellisia ja oikeudellisia ongelmia Suomessa sekä minkälaisin toimenpitein sisäilmaongelmia kohdanneita voidaan parhaiten auttaa ja tukea.
- Hankkeessa on tuotettu tietoa kunnissa käytössä olevista toimintamalleista sisäilmaongelmien korjaamisen priorisointiin ja päätöksentekoon liittyen. Havaittujen kipukohtien ja toimiviksi koettujen ratkaisujen kautta selvityksessä esitetään toimenpide-ehdotuksia ja suosituksia sisäilmaongelmiin liittyvien investointitarpeiden priorisoimiseksi kunnissa.
- Selvityksessä on kartoitettu Suomen sisäilman laadun nykytilaa ja sisäilmaongelmien määrää yksityisellä ja julkisella sektorilla sekä verrattiin tuloksia Ruotsin sisäilmatilanteeseen. Kuntien omistamissa ja käyttämissä rakennuksissa merkittäviä sisäilmaongelmia esiintyy 5–18 % rakennusten kokonaisneliömäärästä.