Selvitykset ja haitan syyn määrittely

Tarkempia selvityksiä rakennuksen kunnosta tarvitaan, jos sisäilmasto-ongelman syy ei selviä jo esiselvitysvaiheessa tai tarvitaan lisää tietoa esimerkiksi haitan laajuudesta. Lisäselvitystarve tulee määritellä asiantuntijavetoisesti rakennus- ja taloteknisen riskinarvioinnin perusteella, ja siitä tulee sopia eri toimijatahojen kesken. Etenkin laajat selvitystarpeet tulee käsitellä sisäilmastotyöryhmän tai muun asiantuntijaryhmän kesken. Selvitykset tulee tehdä sisäilmastotyöryhmän koordinoimana silloin, kun

• esiselvityksen perusteella tehdyt toimenpiteet eivät ole ratkaisseet ongelmaa tai koetun haitan syy on edelleen epäselvä 
• sisäilmaston epäillään aiheuttaneen tilojen käyttäjille oireita tai sisäilman laatu huolestuttaa käyttäjiä merkittävästi 
• ongelmatilanne on pitkittynyt 
• asian selvittämiseen osallistuu laajasti eri toimijoita
• korjaukset ovat mittavia, jatkuvat pitkään ja hankaloittavat toimintaa tiloissa.

Sisäilmatilanteen selvittämisessä tärkeänä lähtökohtana on, että pätevät asiantuntijat tekevät tutkimukset luotettavaksi osoitetuilla menetelmillä ja viesti kulkee eri osapuolien välillä. Päteväksi osoittautuneita asiantuntijoita löytyy muun muassa henkilösertifiointirekistereistä. Sisäilmaston terveysvaikutuksia ja oireilun monitekijäisyyttä voi arvioida vain aiheeseen perehtynyt työterveyshuollon tai muun terveydenhuollon ammattihenkilö.

Asiantuntijan tekemän rakennus- ja taloteknisen selvityksen tueksi tehtävät lisätutkimukset on suunniteltava ja perusteltava rakennuksen tilanteen kartoittamisen näkökulmasta.

Selvitysten raportoinnissa lähtökohtana on selkeä, ymmärrettävä ja perusteltu raportti, jossa on huomioitu tilanteen kokonaisarviointi ja tutkimuksiin liittyvät epävarmuustekijät. Lisäksi on selvitettävä olosuhteet, eli minkälaisia ja miten paljon epäpuhtaustekijöitä rakennuksessa on, ja arvioitava miten tilan käyttäjät voivat niille altistua. Raportissa tulee olla myös korjausten ja jatkotoimenpiteiden suunnittelua varten riittävät lähtötiedot ja tarvittaessa myös toimenpide-ehdotukset. Tulosraportit on suositeltavaa käydä läpi tutkimukset tehneen tahon, tilaajan ja muiden vastuuhenkilöiden kesken.

Raportin valmistumisesta ja sen sisällöstä tulee viestiä myös tilan käyttäjille. Tutkimusraportti on syytä julkaista sen jälkeen, kun se on valmis ja se on esitelty asianosaisille. Tarvittaessa tulee järjestää tilojen käyttäjille tiedotustilaisuus, jossa asiantuntija esittelee raportin ja kertoo siinä tehdyt johtopäätökset. Näin vältetään väärinymmärryksiä. Tiedotustilaisuus antaa mahdollisuuden myös vuoropuheluun ja kysymysten esittämiseen.

Rakennus- ja taloteknisten selvitysten rinnalla voi olla tarve tukea työyhteisöä ja huolehtia muun muassa lasten ja heidän huoltajiensa tarpeista. Sisäilma-asioiden yhteydessä kannattaa huomioida tilan käyttäjien kuva tilanteesta ja siihen liittyvät huolet. Tilanteesta tulee keskustella avoimesti. 
Sisäilmastoon liittyvät haitat ja niiden selvittäminen ovat kuormitustekijöitä. Näiden lisäksi myös mahdolliset työyhteisön muut kuormitustekijät kannattaa selvittää ja hoitaa yhdessä esimerkiksi työterveyshuollon kanssa. 

Johtopäätökset rakennuksen kunnosta ja merkityksestä tilan käyttäjille

Johtopäätökset rakennuksen kunnon merkityksestä tilan käyttäjille tehdään moniammatillisesti esimerkiksi sisäilmastotyöryhmässä. Johtopäätökset tehdään kaikkien tehtyjen selvitysten pohjalta siten, että tilanteen arvio perustuu rakennustekniikan (RAK), talotekniikan (LVISA) ja sisäilmasto-olosuhteiden (SISA) kokonaisuuteen, ei yksittäisiin mittaustuloksiin. Lisäksi johtopäätöksissä on huomioitava eri tutkimuksiin liittyvät epävarmuudet.

Olosuhdearviointi

Sisäilmatilannetta selvitettäessä tulee aina tehdä myös rakennusteknisiin tutkimuksiin liittyvä olosuhdearviointi, jossa arvioidaan todettujen vikojen, rakennevaurioiden ja epäpuhtauslähteiden vaikutusta sisäympäristöön.

Terveydellisen merkityksen arviointi

Terveydellisen merkityksen arvioinnissa tarkastellaan tilassa todetun olosuhteen merkitystä tilan käyttäjien tai yksittäisen henkilön terveyteen. Terveydellisen merkityksen arvioinnissa on ensisijaisesti kyse lääketieteellisestä arvioinnista, minkä vuoksi siitä vastaa lääkäri. Arvioinnin tulee perustua yleisesti hyväksyttyyn ja luotettavaan tietoon olosuhteista ja altistumisesta sekä altistumisen ja terveysvaikutusten välisestä yhteydestä. Ulkopuolista asiantuntijaa on konsultoitava, jos työterveyshuollossa ei ole arvioinnin edellyttämää asiantuntemusta.

Tiedotustilaisuus

Kun johtopäätökset rakennuksen kunnosta ja mahdollisista epäpuhtaustekijöistä ja niiden merkityksestä rakennuksen käyttäjille on saatu muodostettua, on tuloksista ja jatkotoimenpiteistä pidettävä tilan käyttäjille tiedotustilaisuus. Tilaisuudessa tilan käyttäjille kerrotaan tuloksista ja johtopäätöksistä ja vastataan käyttäjien kysymyksiin. On tärkeää, että tilaisuudessa on paikalla tutkimusten tekijät ja kiinteistön kunnosta vastaavat henkilöt sekä työterveyshuollon tai muun terveydenhuollon edustaja. Jokainen vastaa oman asiantuntijaosaamisalueensa tulosten ja johtopäätösten viestinnästä.