Selvitykset ja haitan syyn määrittely

Tarkempia selvityksiä rakennuksen kunnosta tarvitaan, mikäli sisäilmaongelman syy ei selviä jo esiselvitysvaiheessa tai tarvitaan lisää tietoa esimerkiksi haitan laajuudesta. Lisäselvitystarve tulee määritellä asiantuntijavetoisesti rakennus- ja taloteknisen riskinarvioinnin perusteella, mutta eri toimijatahojen kesken sopien. Etenkin laajat selvitystarpeet tulee käsitellä sisäilmaryhmän tai muun asiantuntijaryhmän kesken. Selvitykset tulee tehdä sisäilmatyöryhmän koordinoimana silloin, kun

  • esiselvityksen perusteella tehdyt toimenpiteet eivät ole ratkaisseet tilannetta tai koetun haitan syy on edelleen epäselvä  
  • sisäilmaston epäillään aiheuttaneen tilojen käyttäjille oireita tai sisäilman laatu huolestuttaa käyttäjiä merkittävästi 
  • ongelmatilanne on pitkittynyt 
  • asian selvittämiseen osallistuu laajasti eri toimijoita
  • korjaukset ovat mittavia, jatkuvat pitkään ja hankaloittavat toimintaa tiloissa.

Sisäilmatilanteen selvittämisessä tärkeänä lähtökohtana on, että tutkimukset tekevät asiantuntevat ja pätevät henkilöt luotettavaksi osoitetuilla menetelmillä ja viesti kulkee eri osapuolien kesken. Päteväksi osoittautuneita asiantuntijoita löytyy mm. henkilösertifiointirekistereistä. Sisäilman terveysvaikutuksia ja monitekijäisyyden ilmenemistä koetuissa haitoissa voi arvioida vain aiheeseen perehtynyt terveydenhuollon ammattihenkilö.

Asiantuntijan tekemän rakennus- ja taloteknisen kartoituksen tueksi tehtävät lisätutkimukset on suunniteltava ja perusteltava rakennuksen tilanteen kartoittamisen näkökulmasta. Tutkimuksia, joilla ei ole merkitystä rakennuksesta tehtäviin johtopäätöksiin, ei tarvita. 

Selvitysten raportoinnissa lähtökohtana on selkeä, ymmärrettävä ja perusteltu raportti, jossa on huomioitu tilanteen kokonaisarviointi ja tutkimuksiin liittyvät epävarmuustekijät sekä arvio altistumisolosuhteesta, eli siitä, minkälaisia ja miten paljon epäpuhtaustekijöitä rakennuksessa on, ja miten tilan käyttäjät voivat niille altistua. Lisäksi raportissa tulee olla myös korjausten ja jatkotoimenpiteiden suunnittelua varten riittävät lähtötiedot ja tarvittaessa myös toimenpide-ehdotukset. Tulosraportit on suositeltavaa käydä läpi tutkimukset tekevän tahon, tilaajan ja muiden vastuuhenkilöiden kesken. 

Raportin valmistumisesta ja sen sisällöstä tulee viestiä myös tilan käyttäjille. Tutkimusraportti on syytä julkaista sen jälkeen, kun se on valmis ja se on esitelty asianosaisille. Asiantuntijan tulee esitellä raportti ja kertoa siinä tehdyt johtopäätökset väärinymmärrysten vähentämiseksi.

Rakennus- ja taloteknisten selvitysten rinnalla voi olla tarve tukea työyhteisöä ja huolehtia mm. lasten ja heidän huoltajien tarpeista. Sisäilma-asioiden yhteydessä kannattaa huomioida tilan käyttäjien kuva tilanteesta ja siihen liittyvät huolet. Tilanteesta tulee keskustella avoimesti. Sisäilmaan liittyvät haitat ja niiden selvittäminen ovat kuormitustekijöitä. Näiden lisäksi myös mahdolliset työyhteisön muut kuormitustekijät kannattaa selvittää ja hoitaa yhdessä esimerkiksi työterveyshuollon kanssa. 

Johtopäätökset rakennuksen kunnosta ja merkityksestä tilan käyttäjille

Johtopäätökset rakennuksen kunnon merkityksestä tilan käyttäjille tehdään moniammatillisesti, esimerkiksi sisäilmatyöryhmässä, kaikkien tehtyjen selvitysten pohjalta siten, että tilanteen arvio perustuu rakennustekniikan (RAK), talotekniikan (LVISA) ja olosuhteiden (SISA) kokonaisuuteen, ei yksittäisiin mittaustuloksiin. Lisäksi johtopäätöksissä on huomioitava eri tutkimuksiin liittyvät epävarmuudet. 

Sisäilmatilannetta selvitettäessä tulee aina tehdä myös rakennusteknisiin tutkimuksiin liittyvä olosuhteen arviointi, jossa arvioidaan todettujen vikojen, vaurioiden ja epäpuhtauslähteiden vaikutusta sisäympäristöön.

Terveydellisen merkityksen arvioinnissa arvioidaan tilassa todetun olosuhteen merkitystä tilan käyttäjien tai yksittäisen henkilön terveyteen. Terveydellisen merkityksen arvioinnissa on ensisijaisesti kyse lääketieteellisestä arvioinnista, minkä vuoksi siitä vastaa lääkäri. Arvioinnin tulee perustua yleisesti hyväksyttyyn ja luotettavaan tietoon altistumisolosuhteista ja altistumisesta sekä altistumisen ja terveysvaikutusten välisestä yhteydestä. Ulkopuolista asiantuntijaa on konsultoitava, jos työterveyshuollossa ei ole arvioinnin edellyttämää asiantuntemusta.

Kun johtopäätökset rakennuksen kunnosta ja mahdollisista epäpuhtaustekijöistä ja niiden merkityksestä rakennuksen käyttäjille on saatu muodostettua, on tuloksista ja jatkotoimenpiteistä pidettävä tilan käyttäjille palautetilaisuus.  Tilaisuudessa tilan käyttäjille kerrotaan tuloksista ja johtopäätöksistä ja varaudutaan myös vastaamaan kysymyksiin. Tilaisuudessa on syytä olla paikalla eri asiantuntijatahoja, kuten tutkimukset tehnyt taho ja tiloista ja niissä tapahtuvasta toiminnasta vastaava taho sekä terveydenhuollon edustaja. Jokainen taho vastaa oman asiantuntijaosaamisalueensa tulosten ja johtopäätösten viestinnästä.

Tärkeää

  • Rakennuksen kunnon selvittämisessä käytetään standardoituja tai muuten luotettavaksi osoitettuja tutkimusmenetelmiä, jotka kelpaavat myös viranomaisten käyttöön.
  • Jatkotutkimukset perustuvat suunnitelmaan, jossa on etukäteen pohdittu, mitä lisäarvoa kyseiset lisätutkimukset tuovat asian selvittämiseksi.
  • Jatkotutkimukset pitää koordinoida ja koordinaattorin tulee ymmärtää kokonaisuudet.
  • Selvitysten aikana on huolehdittava viestinnästä asiaa hoitavien tahojen välillä sekä tilojen käyttäjien ja tarvittaessa myös tiedotusvälineiden suuntaan.
  • Selvitysten vaikutukset tilan käyttäjien arkeen tulee huomioida osana prosessia ja pyrkiä välttämään selvityksestä aiheutuvaa kuormitusta.
  • Päätöksentekijät saavat tiedon suuremmista toimenpidetarpeista. 
  • Johtopäätökset rakennuksesta perustuvat kokonaisuuteen (RAK, LVISA, SISA), ei yksittäisiin mittauksiin
  • Sisäilmatilanteen kokonaisarvioinnissa huomioidaan myös muut tekijät kuin vain rakennuksen epäpuhtaustekijät, kuten työyhteisön kuormistustekijät.
  • Altistumisolosuhteiden arviointi sisältyy niihin sisäilmateknisiin kuntotutkimuksiin, joissa selvitetään sisäilman haittatekijöitä.
  • Terveydellisen merkityksen arviointi perustuu rakennuksen teknisen tutkimuksen perusteella tehtyyn altistumisolosuhteiden arviointiin.
  • Terveydellisen merkityksen arvioinnin tekee terveydenhuollon ammattilainen (lääkäri)
  • Rakennuksen tilanteesta keskustellaan vuorovaikutteisesti tilan käyttäjien kanssa
  • Tiedotustilaisuudessa tilankäyttäjille johtopäätöksistä on vastaamassa eri tahot rooliensa mukaisesti.
     

Linkit lisämateriaaleihin