Yleis- ja toteutussuunnittelu

Yleissuunnitteluvaiheessa hankesuunnitelman pohjalta tehty ehdotussuunnitelma kehitetään toteutuskelpoiseksi yleissuunnitelmaksi. Yleissuunnitteluvaiheen lopputuloksena valmistuvat yleensä rakennuslupa-asiakirjat ja tällöin saavutetaan rakennuslupavalmius - tilanne, jossa rakennuslupaa voidaan hakea. Yleissuunnitteluvaiheessa päätetään hankkeen lopulliset tekniset ratkaisutavat ja tämän jälkeen teknisten ratkaisujen muuttaminen vaikeuttaa projektin läpikulkua.

Yleissuunnitteluvaiheessa rakennushankkeen riskeihin tulee kiinnittää erityistä huolellisuutta ja riskienhallintaa tarkennetaan toteutussuunnittelun loputtua. Yleis- ja toteutussuunnittelussa korostuu myös suunnitelmien yhteensovittaminen sekä toteutettavuuden näkökulman huomioiminen.

Rakennusluvan tarve

Viimeistään yleissuunnitteluvaiheessa tulisi hankkeessa tunnistaa rakennusluvan tarpeellisuus. Rakennusluvan vaatimuksista on säädetty maankäyttö- ja rakennuslaissa. Sen tulkinnat vaihtelevat kuitenkin kunnittain, joten on hyvin tärkeää olla yhteydessä kunnan rakennusvalvontaviranomaiseen jo hankkeen alkuvaiheessa. Huomioitavaa on, että maankäyttö- ja rakennuslaki sekä sen nojalla annetut asetukset koskevat täysimääräisesti myös rakennushankkeita, joissa rakennuslupakynnys ei ylity. Maankäyttö- ja rakennuslaissa on myös säädetty hankkeen suunnittelijoille, urakoitsijoille ja muille osapuolille asetetut vaatimukset ja velvollisuudet. Rakennuslupamenettelyn tarkoituksena on vahvistaa hankkeen laadullista onnistumista.

Suunnittelun ohjaus

Rakennushankkeen onnistumisessa on tärkeää, että suunnittelutyötä ohjataan hyvin. Yleis- ja toteutussuunnitelmia laadittaessa tulee huomioida suunnitteluaikataulun mahdolliset välitavoitteet. Pienissä hankkeissa välitavoitteet eivät ole aina mahdollisia, mutta suuremmissa hankkeissa tulisi seurata suunnittelun etenemistä välitavoitteilla. Välitavoitteiden avulla voidaan hallita suunnittelijoiden keskinäisten riippuvuuksien aiheuttamia riskejä. Hyvä esimerkki tästä on taloteknisten järjestelmien alustavien reittien ja varausten läpikäyminen jo yleissuunnitteluvaiheessa toteutussuunnittelun sijaan. Suunnitteluaikataulun kokonaispituudessa tulee huomioida kunkin suunnittelijan tarvitsema työaika sekä suunnittelutehtävien keskinäinen riippuvuus.  

Kokonaisuuden hallinta

Myös kokonaisuuksien hallinta korostuu yleis- ja toteutussuunnitteluvaiheissa. Suunnitteluorganisaation liittyy monia osapuolia ja lisäksi toteutusmuodosta riippuen urakoitsijakin saattaa kuulua tähän organisaatioon. Kokonaisuuden hallintaa varten hankkeesta riippuen käytetään pääsuunnittelijaa, tietomallikoordinaattoria, kosteudenhallintakoordinaattoria sekä työturvallisuuskoordinaattoria. Hankkeissa on tärkeää, että koordinaattoria osallistetaan sekä toisaalta se, että koordinaattori käyttää hankkeeseen vaaditun ajan yhteensovittamiseen.

Kosteudenhallinta yleissuunnittelussa

Kosteudenhallinnan rooli alkaa korostua yleissuunnittelussa ja se jatkuu koko hankkeen vastaanottoon. Tässä vaiheessa hankkeissa tulee toteuttaa kosteudenhallintasuunnitelman mukaisia toimenpiteitä. Rakennusluvan mukaisissa hankkeissa vaaditaan aina kosteudenhallintaselvitys. Lisäksi suunnitteluratkaisuissa lyödään lukkoon monia sisäilmaan ja kosteuteen liittyviä ratkaisuja. Näiden ratkaisujen suunnitteluun tulee kiinnittää erityistä huomiota ja niitä ei voi siirtää työmaan aikaiseksi suunnitteluksi. Suunnittelijoille on taattava resurssit ja aikataulu suoriutua detaljisuunnittelusta sekä heiltä on vaadittava laadullista suoriutumista näistä asioista.

Tärkeää

  • Suunnitelmat tulee yhteensovittaa ja niiden laatu varmistaa.
  • Toteutettavuuden huomioiminen suunnitteluratkaisuissa.
  • Riskienhallinnan järjestelmällinen toteuttaminen.

Hyvät käytännöt

  • Valmiiden yleissuunnitelmien vertaaminen hankesuunnitelman tavoitteisiin.
  • Suunnittelua ohjataan ja resursoidaan hyvin.
  • Kriittiset detaljit tunnistetaan ja niiden ratkaisut tarkastellaan toteutusvaiheen lopussa.
  • Sisäilmakorjauksiin liittyvissä hankkeissa sisäilma-asiantuntija osallistuu suunnitteluprosessiin.

Linkit lisämateriaaleihin

Lisätietoa

  • Rakenteellisen turvallisuuden ja rakennusfysikaalisen toimivuuden riskiarviot, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, 2016. 
  • Projektinjohtototeutuksen riskienhallinta, RT 10-11081, Rakennustietosäätiö RTS, 2012. 
  • Ohje riskienhallintamenetelmistä 40/2017, Väylävirasto, 2017. (Voidaan soveltaa myös talonrakentamiseen)
  • Rakennushankkeen työturvallisuus, Ratu KI-6034, Rakennustietosäätiö RTS, 2019. 
  • Kuivaketju 10 tai vastaava laaja kosteudenhallintamenetelmä.