Yleis- ja toteutussuunnittelu

Yleissuunnitteluvaiheessa hankesuunnitelman pohjalta tehty ehdotussuunnitelma kehitetään toteutuskelpoiseksi yleissuunnitelmaksi. Rakennuslupa-asiakirjat valmistuvat yleensä yleissuunnitteluvaiheen lopputuloksena. Asiakirjojen avulla voidaan hakea rakennuslupaa. Yleissuunnitteluvaiheessa päätetään hankkeen lopulliset tekniset ratkaisutavat. Tämän jälkeen teknisiä ratkaisuja ei kannata enää muuttaa, sillä se voi vaikeuttaa projektin kulkua.

Yleissuunnitteluvaiheessa rakennushankkeen riskeihin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Riskienhallintaa tarkennetaan toteutussuunnittelun loputtua. Yleis- ja toteutussuunnittelussa sovitetaan suunnitelmia myös yhteen ja huomioidaan hankkeen toteutettavuus.

Rakennusluvan tarve

Viimeistään yleissuunnitteluvaiheessa tulisi tunnistaa hankkeen rakennusluvan tarpeellisuus. Rakennusluvan vaatimuksista on säädetty maankäyttö- ja rakennuslaissa. Sen tulkinnat vaihtelevat kuitenkin kunnittain, joten on hyvin tärkeää olla yhteydessä kunnan rakennusvalvontaviranomaiseen jo hankkeen alkuvaiheessa.

On huomioitava, että maankäyttö- ja rakennuslaki sekä sen nojalla annetut asetukset koskevat täysimääräisesti myös rakennushankkeita, joissa rakennuslupakynnys ei ylity. Maankäyttö- ja rakennuslaissa on myös asetettu hankkeen suunnittelijoille, urakoitsijoille ja muille osapuolille tietyt vaatimukset ja velvollisuudet. Rakennuslupamenettelyn tarkoituksena on vahvistaa hankkeen laadullista onnistumista.

Suunnittelun ohjaus

Rakennushankkeen onnistumisen kannalta on tärkeää, että suunnittelutyötä ohjataan hyvin. Yleis- ja toteutussuunnitelmia laadittaessa tulee huomioida suunnitteluaikataulun mahdolliset välitavoitteet. Pienissä hankkeissa välitavoitteet eivät aina ole mahdollisia, mutta suuremmissa hankkeissa suunnittelun etenemistä tulisi seurata.

Välitavoitteiden avulla voidaan muun muassa hallita suunnittelijoiden keskinäisten riippuvuuksien aiheuttamia riskejä. Esimerkiksi taloteknisten järjestelmien alustavat reitit ja varaukset kannattaa käydä läpi jo yleissuunnitteluvaiheessa toteutussuunnitteluvaiheen sijaan. Suunnitteluaikataulun kokonaispituudessa tulee huomioida kunkin suunnittelijan tarvitsema työaika sekä se, millä tavalla suunnittelutehtävät ovat riippuvaisia toisistaan. 

Kokonaisuuden hallinta

Myös kokonaisuuden hallinta korostuu yleis- ja toteutussuunnitteluvaiheissa. Suunnitteluorganisaatioon lukeutuu monia osapuolia ja lisäksi toteutusmuodosta riippuen urakoitsijakin saattaa kuulua siihen.

Hankkeesta riippuen kokonaisuuden hallintaan käytetään pääsuunnittelijaa, tietomallikoordinaattoria, kosteudenhallintakoordinaattoria sekä työturvallisuuskoordinaattoria. On tärkeää, että koordinaattoreita ovat osana hanketta sen eri vaiheissa.

Kosteudenhallinta yleissuunnittelussa

Kosteudenhallinnan rooli alkaa korostua yleissuunnittelussa ja se jatkuu koko hankkeen vastaanottoon. Tässä vaiheessa hankkeissa tulee toteuttaa kosteudenhallintasuunnitelman mukaisia toimenpiteitä.

Rakennusluvan mukaisissa hankkeissa vaaditaan aina kosteudenhallintaselvitys. Lisäksi suunnitteluratkaisuissa lyödään lukkoon monia sisäilmaan ja kosteuteen liittyviä ratkaisuja. Näiden ratkaisujen suunnitteluun tulee kiinnittää erityistä huomiota ja niitä ei voi siirtää työmaan aikaiseksi suunnitteluksi. Suunnittelijoille on taattava tarvittavat resurssit ja aika detaljisuunnittelua varten.

Tärkeää

  • Suunnitelmat tulee sovittaa yhteen ja niiden laatu varmistaa.
  • Toteutettavuus tulee huomioida suunnitteluratkaisuissa.
  • Riskienhallinta tulee toteuttaa järjestelmällisesti.

Hyvät käytännöt

  • Valmiita yleissuunnitelmia kannattaa verrata hankesuunnitelman tavoitteisiin.
  • Suunnittelua tulee ohjata ja resursoida hyvin.
  • Kriittiset detaljit tunnistetaan ja niiden ratkaisut tarkastetaan toteutusvaiheen lopussa.
  • Sisäilmakorjauksiin liittyvissä hankkeissa sisäilma-asiantuntija osallistuu suunnitteluprosessiin.

Linkit lisämateriaaleihin

Lisätietoa

  • Rakenteellisen turvallisuuden ja rakennusfysikaalisen toimivuuden riskiarviot, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, 2016. 
  • Projektinjohtototeutuksen riskienhallinta, RT 10-11081, Rakennustietosäätiö RTS, 2012. 
  • Ohje riskienhallintamenetelmistä 40/2017, Väylävirasto, 2017. (Voidaan soveltaa myös talonrakentamiseen)
  • Rakennushankkeen työturvallisuus, Ratu KI-6034, Rakennustietosäätiö RTS, 2019.