Tilaomaisuuden määrä, arvo, kunto ja käyttötarve

Tilaomaisuuden kehittäminen perustuu tietoon tilojen määrästä, arvosta, kunnosta ja käyttötarpeesta. Palveluverkon tarpeiden ja tilakannan tarjonnan on vastattava edellä mainittuihin.

Rakennusten nopeaan yleistasoiseen tekniseen tarkasteluun sekä rakennusten arvojen ja korjausvelan laskentaan on kehitetty useita laskentatapoja kuten Kunkor-malli, Kiinteistöjen arvo -menetelmä ja Nykyhinta-menetelmä. Nykyisin käytetyin menetelmä on rakennusten jälleenhankinta- ja tekniseen nykyarvoon perustuva menettely.

Korjausvelkalaskennalla saadaan hyvä poikkileikkaus rakennuskannan kokonaistilanteesta, ja se on erityisen hyvä pohja muun muassa palveluverkkoselvityksille ja kiinteistönpidon strategiselle kehittämiselle.

Huomaa! Eri laskentamenetelmiä käytettäessä on otettava huomioon, että laskenta ei välttämättä kuvaa kovin tarkasti yksittäisen rakennuksen kuntoa ja korjaustarvetta. Sen määrittämisen tueksi tarvitaan vähintäänkin rakennuskohtaisia katselmuksia, kuntoarvioita ja kuntotutkimuksia sekä tietoa rakennuksen käytön intensiteettistä ja korjaushistoriasta.

Muista! Rakennusten omistaminen ei saa olla itseisarvo ja jokaiselle rakennukselle tulee olla selkeä suunnitelma siitä, mihin sitä käytetään tai miten toimitaan, jollei rakennukselle ole käyttöä. Yleisesti kunnan rakennusten käyttötarve perustuu kuntastrategiaan, omistajapoliittisiin linjauksiin ja palvelutuotannon tarpeisiin pitkällä tähtäimellä. Palvelutuotannon tarpeet voidaan määritellä esimerkiksi kunnan palveluohjelmassa, jonka pohjalta on tehty tarvittavat palveluverkkoselvitykset. Palvelujen ja niiden tuottamiseen tarvittavat toimitilat tulee sovittaa yhteen optimaalisella tavalla ja kestävän kuntatalouden vaatimusten mukaisesti. 

Tilatietojen hallinta

Kunnilla on paljon kehitettävää toimitiloja koskevien tietojen tallentamisessa niin, että tietoa olisi myös helposti löydettävissä, jalostettavissa ja hyödynnettävissä. Digiloikan ottaminen on välttämätöntä myös teknisellä sektorilla.

Toimitilojen hallintaan liittyy monia sähköistystä vaativia tietotarpeita. Esimerkiksi sähköinen piirustusarkisto rakennussuunnitelmista tulisi olla jo kaikkien kuntien käytössä. Numeerinen tilatieto, jota tarvitaan muun muassa sisäisen vuokran pohjana, tulisi löytyä vähintäänkin taulukkolaskentaohjelmasta. Digitaalisen kuvatiedon ja numeerisen tilatiedon yhdistävien tilahallintaohjelmien käyttöä olisi syytä lisätä.

Rakennusten ylläpitoon liittyvät energiahyödykkeiden mittaus- ja analysointijärjestelmät ovat kasvattaneet suosiotaan sähköisten huoltokirjojen ja erilaisten infojärjestelmien ohella, mutta erityisesti näissä tarvitaan vielä runsaasti kehitystyötä. Myös taloautomaatiojärjestelmistä saatavan tiedon hyödyntäminen on vielä puutteellista, eikä esimerkiksi rakennusten olosuhdetiedoista ole vielä käyttökelpoista tilastotietoa.