Tilaomaisuuden määrä, arvo, kunto ja käyttötarve

Toimitilaomaisuuden kehittämisen perustaksi tulee tuntea omaisuuden määrä, arvo, kunto ja käyttötarve toisin sanoen palveluverkon tarpeiden ja tilakannan tarjonnan vastaavuus kyseisiin tarpeisiin.

Rakennusten nopeaan yleistasoiseen tekniseen tarkasteluun sekä rakennusten arvojen ja korjausvelan laskentaan on kehitetty useita laskentatapoja kuten Kunkor-malli, Kiinteistöjen arvo -menetelmä ja Nykyhinta-menetelmä. Käytetyin menetelmä on nykyisin rakennusten jälleenhankinta- ja tekniseen nykyarvoon perustuva menettely.

Korjausvelkalaskennalla saadaan hyvä poikkileikkaus rakennuskannan kokonaistilanteesta, ja se on erityisen hyvä pohja muun muassa palveluverkkoselvityksille ja kiinteistönpidon strategiselle kehittämiselle. Eri laskentamenetelmiä käytettäessä on otettava huomioon, että laskenta ei välttämättä kuvaa kovin tarkasti yksittäisen rakennuksen kuntoa ja korjaustarvetta. Sen määrittämisen tueksi tarvitaan vähintäänkin rakennuskohtaisia katselmuksia, kuntoarvioita ja kuntotutkimuksia sekä tietoa rakennuksen käytön intensiteettistä ja korjaushistoriasta.

Rakennusten omistaminen ei saa olla itseisarvo ja jokaiselle rakennukselle tulee olla selkeä suunnitelma siitä, mihin sitä käytetään tai miten toimitaan, jollei rakennukselle ole käyttöä. Yleisesti kunnan rakennusten käyttötarve perustuu kuntastrategiaan, omistajapoliittisiin linjauksiin ja palvelutuotannon tarpeisiin pitkällä tähtäimellä. Palvelutuotannon tarpeet voidaan määritellä esimerkiksi kunnan palveluohjelmassa, jonka pohjalta on tehty tarvittavat palveluverkkoselvitykset. Palveluiden ja niiden tuottamiseen tarvittavat toimitilat tulee sovittaa yhteen optimaalisella tavalla ja kestävän kuntatalouden vaatimusten mukaisesti. 

Tilatietojen hallinta

Kunnilla on paljon kehitettävää toimitiloja koskevien tietojen tallentamisessa niin, että tietoa olisi myös helposti löydettävissä, jalostettavissa ja hyödynnettävissä. Digiloikan ottaminen on välttämätöntä myös teknisellä sektorilla.

Toimitilojen hallintaan liittyy monia sähköistystä vaativia tietotarpeita. Esimerkiksi sähköinen piirustusarkisto rakennussuunnitelmista tulisi olla jo kaikkien kuntien käytössä. Numeerinen tilatieto, jota tarvitaan muun muassa sisäisen vuokran pohjana, tulisi löytyä vähintäänkin taulukkolaskentaohjelmasta. Digitaalisen kuvatiedon ja numeerisen tilatiedon yhdistävien tilahallintaohjelmien käyttöä olisi syytä lisätä.

Rakennusten ylläpitoon liittyvät energiahyödykkeiden mittaus- ja analysointijärjestelmät ovat kasvattaneet suosiotaan sähköisten huoltokirjojen ja erilaisten infojärjestelmien ohella, mutta erityisesti näissä tarvitaan vielä runsaasti kehitystyötä. Myös taloautomaatiojärjestelmistä saatavan tiedon hyödyntäminen on vielä puutteellista, eikä esimerkiksi rakennusten olosuhdetiedoista ole vielä käyttökelpoista tilastotietoa.  

Tärkeää

  • Jos kunnan kiinteistötiedot eivät ole ajan tasalla, on tehtävä kartoitus, jossa kootaan kaikki rakennusten tekniset tiedot. Koonnin pohjalta voidaan tehdä karkea rakennuskannan arvonmääritys sekä kuntoluokkien ja korjaustarpeiden laskenta. Tämän jälkeen omaisuus voidaan luokitella ja salkuttaa. 
  • Omaisuustietojen tulee olla ajan tasalla.

Linkit lisämateriaaleihin

Lisätietoa

  • Rakennusten teknisen arvon määritys ja hyödyntäminen Helsingin kaupungin kiinteistövirastossa, Vastamäki V., Helsingin kaupunki, 2010.
  • Rakennustyyppikohtainen peruskorjaustarpeen arviointi kuntien rakennuksissa, Nippala E., Vainio T. & Nuuttila H., Kuntaliitto 2006. 
  • Kiinteistön teknisten arvojen laskenta, Viljakainen J., Helsingin kaupunki, 2004.