Käyttäjien kuuleminen ja osallistaminen
Tilojen käyttäjien kuuleminen ja osallistaminen on tärkeää sisäilmastoon liittyvien tilanteiden selvittämisessä. Keskeinen tavoite on, että käyttäjät ovat tyytyväisiä tiloihin. Kuulemisen yhteydessä tilojen käyttäjät pääsevät osallistumaan tilanteen selvittämiseen ja kertomaan havainnoistaan. Tilojen käyttäjien ottaminen osaksi ratkaisuprosessiin on tärkeää, ja tilojen käyttäjien havainnot ja kokemukset tilasta sekä tilanteesta voivat auttaa kohdistamaan selvityksiä.
Sisäilmatilanteisiin liittyvän kuulemisen lisäksi on tärkeää ottaa tilojen käyttäjät huomioon arjessa. Hyväksi havaittu toimintatapa on käydä kiinteistöstä vastaavan kanssa läpi käyttäjien ajatuksia tilanteeseen liittyen: näin huolenaiheisiin päästään käsiksi ja asioista voidaan keskustella. Käyttäjälle voi olla tärkeää kuulla esimerkiksi tietoa rakennuksen nykytilanteesta, tulossa olevista korjauksista, rakennuksen järjestelmistä tai laitteiden toimintatavoista.
Kuulemistapoja ovat esimerkiksi haastattelut ja kyselyt. On tärkeää valita sopiva kuulemistapa eri tilanteisiin. Esimerkiksi haastattelut ovat kyselyjä toimivampi tapa tilanteessa, jossa rakennuksessa on vähän käyttäjiä. Hyvin toteutettu kysely sisätilojen laadusta ja toimivuudesta soveltuu puolestaan tilanteisiin, joissa rakennuksessa on paljon käyttäjiä. Parhaimmillaan kysely antaa vertailukelpoista tietoa tilan käyttäjien kokemasta sisäympäristön laadusta ja tyytyväisyydestä tiloihin ryhmätasolla.
Kysely voi antaa lisäksi tärkeää tietoa sisäympäristöön liittyvien haittakokemusten moninaisuudesta, mikä voi auttaa tilanteiden selvittämisessä. Kyselyllä voidaan saada myös tietoa olosuhdehaittojen kokemisen yleisyydestä sekä laaja-alaisesti olosuhdehaittoihin sekä ongelman ratkaisuprosessiin vaikuttavista tekijöistä.
Oirekyselyjä käytettäessä tulisi huomioida niiden käyttöä ja tulkintaa koskevat rajoitukset. Tulokset ovat monitulkintaisia erityisesti oireiden osalta. Oireisiin vaikuttavat yhtä aikaa muutkin tekijät kuin mahdolliset sisäilman haittatekijät, kuten terveydentila (esimerkiksi flunssaepidemiat, allergiset sairaudet), elintavat, sisäympäristön muu laatu ja viihtyisyys (esimerkiksi melu), psykososiaaliset tekijät (esimerkiksi työpaikoilla työyhteisön toimivuus, stressi ja huolestuneisuus) ja vuodenaika (esimerkiksi siitepölykaudet). Tuloksista ei voida tehdä johtopäätelmiä yksittäisten henkilöiden tilanteesta tai esimerkiksi oireiden syistä, eikä käyttäjien sairastumisen riskistä edes ryhmätasolla.
Tärkeää
- Tilojen käyttäjien osallistaminen on tärkeää sisätilojen laatua ja toimivuutta selvitettäessä. Erityisesti tilojen käyttäjien olosuhteista tekemät havainnot auttavat kohdistamaan tutkimuksia koettuihin haittatekijöihin tai rakennuksen osiin.
- Kyselyn tuloksia on tarkasteltava suhteessa muihin kohteesta tehtyihin selvityksiin. Kysely antaa tietoa käyttäjien kokemuksista, rakennukseen tehdyt selvitykset olosuhteista.
- Käyttäjien kokemuksiin ja oireiluun voivat vaikuttaa monet tekijät, eikä varmaa yhteyttä sisäilman laatuun voida vetää.
- Kun selvitetään sisätilojen vaikutusta terveyteen ja mahdollista oireilua, terveydenhuollon ammattilaisten tulee olla mukana selvityksen suunnittelussa, kohdentamisessa, tulkitsemisessa ja viestinnässä.
Hyvät käytännöt
- Käyttäjien tyytyväisyyttä rakennuksen sisäympäristöön seurataan parhaiten jatkuvana toimintana, osana yleisen palautteen keräämistä.
- Yksittäisten sisäilmastokyselyjen sijaan kyselyjä voidaan tehdä esimerkiksi kunnan kaikissa kouluissa yhtä aikaa, jolloin kouluja voidaan verrata toisiinsa.
- Fokus tulee olla koetussa sisäilman laadussa ja kokonaisuuden arvioinnissa.
