Tilojen käyttäjien kuuleminen ja osallistaminen

Tilojen käyttäjien kuuleminen ja osallistaminen on tärkeää sisäilmaan liittyvien tilanteiden selvittämisessä. Käyttäjien tyytyväisyys tiloihin on keskeinen tavoite. Kuulemisen yhteydessä tilojen käyttäjät pääsevät osallistumaan tilanteen selvittämiseen ja kertomaan havainnoistaan. Tilojen käyttäjien osallistaminen ratkaisuprosessiin on tärkeää, ja tilojen käyttäjien havainnot ja kokemukset tilasta sekä tilanteesta voivat auttaa kohdistamaan selvityksiä. Sisäilmatilanteisiin liittyvän kuulemisen lisäksi on tärkeää ottaa tilojen käyttäjät huomioon arjessa. Hyväksi havaittu toimintatapa on käydä kiinteistöstä vastaavan kanssa läpi käyttäjien huolia liittyen rakennukseen, jotta niitä voi tutkia ja niiden merkitykseen voi ottaa kantaa ja myös hälventää mahdollisia huolia. 

Kuulemistapoja on monia, kuten haastattelut ja kyselyt. On tärkeää valita sopiva kuulemistapa eri tilanteisiin. Esimerkiksi haastattelut ovat kyselyjä toimivampi tapa tilanteessa, jossa rakennuksessa on vähän käyttäjiä. Hyvin toteutettu kysely sisätilojen laadusta ja toimivuudesta soveltuu puolestaan tilanteisiin, joissa rakennuksessa on paljon käyttäjiä. Parhaimmillaan kysely antaa vertailukelpoista tietoa tilan käyttäjien kokemasta sisäympäristön laadusta ja tyytyväisyydestä tiloihin ryhmätasolla.

Kysely voi antaa myös tärkeää tietoa sisäympäristöön liittyvien haittakokemusten monitekijäisyydestä huomioitavaksi tilanteiden selvittämisessä. Kyselyllä voidaan saada myös tietoa olosuhdehaittojen kokemisen yleisyydestä sekä laaja-alaisesti olosuhdehaittoihin sekä ongelman ratkaisuprosessiin vaikuttavista tekijöistä. 

Oirekyselyjä käytettäessä tulisi huomioida niiden käyttöä ja tulkintaa koskevat rajoitukset. Tulokset ovat monitulkintaisia erityisesti oireiden osalta. Oireisiin vaikuttavat yhtä aikaa muutkin tekijät kuin mahdolliset sisäilman haittatekijät, kuten terveydentila (esimerkiksi flunssaepidemiat, allergiset sairaudet), elintavat, sisäympäristön muu laatu ja viihtyisyys, psykososiaaliset tekijät (esimerkiksi työpaikoilla työyhteisön toimivuus, stressi ja huolestuneisuus) ja vuodenaika (siitepölykaudet). Lisäksi tuloksista ei voida vetää johtopäätelmiä yksittäisten henkilöiden tilanteesta tai esimerkiksi oireiden syistä, eikä käyttäjien sairastumisen riskistä edes ryhmätasolla. 
 

Tärkeää

  • Tilojen käyttäjien osallistaminen on tärkeää sisätilojen laatua ja toimivuutta selvittäessä. Erityisesti tilojen käyttäjien olosuhteista tekemät havainnot auttavat kohdistamaan tutkimuksia koettuihin haittatekijöihin tai rakennuksen osiin. 
  • Kyselyn tuloksia on tarkasteltava suhteessa muihin kohteesta tehtyihin selvityksiin. Kysely antaa tietoa käyttäjien kokemuksista, rakennukseen tehdyt selvittelyt olosuhteista.
  • Käyttäjien kokemuksiin ja oireiluun voivat vaikuttaa monet tekijät, eikä varmaa yhteyttä sisäilman laatuun voida vetää. 
  • Selvitettäessä sisätilojen vaikutusta terveyteen ja mahdollista oireilua, tulee terveydenhuollon ammattilaisten olla mukana selvityksen suunnittelemisessa, kohdentamisessa ja tulkitsemisessa ja viestimisessä.

Hyvät käytännöt

  • Käyttäjien tyytyväisyyttä rakennuksen sisäympäristöön seurataan parhaiten jatkuvana toimintana, osana yleisen palautteen keräämistä.
  • Yksittäisten sisäilmastokyselyjen sijaan kyselyjä voidaan tehdä esimerkiksi kunnan kaikissa kouluissa yhtä aikaa, jolloin kouluja voidaan verrata toisiinsa.
  • Fokus tulee olla koetussa sisäilman laadussa ja kokonaisuuden arvioinnissa. Oirekyselyyn liittyy paljon epävarmuutta.