Toimintaa turvaavat toimenpiteet ja haitan rajoittaminen ennen korjauksia

Toimintaa turvaavilla toimenpiteillä huolehditaan siitä, että tiloja tai osia tiloista voidaan käyttää tarkoitukseensa, vaikka rakennuksessa olisikin todettu sisäilmaa heikentäviä tekijöitä. Toimintaa turvaavilla toimenpiteillä parannetaan olosuhteita tilapäisratkaisuilla tasolle, jossa vioista ja vaurioista huolimatta rakennuksen sisäolosuhteet eivät aiheuta haittaa. Yleensä käytetään useita ratkaisuja samanaikaisesti, kuten rakenteiden tiivistämistä, ilmanvaihdon säätämistä ja ilmanvaihdon parantamista.

Toimintaa turvaavien toimenpiteiden tulee olla perusteltuja, suunniteltuja ja niiden elinkaari tulee määritellä. Lisäksi toimenpiteiden toimivuutta tulee seurata säännöllisesti ja suunnitella, miten toimitaan, jos tehdyistä toimenpiteistä huolimatta haittoja edelleen esiintyy. 

Ilmanvaihdon toimivuuden tarkistaminen, säätö, tehostus ja painesuhteiden hallinta

Ilmanvaihto laimentaa sisäilman epäpuhtauksia ja siten ilmanvaihdon tehostamisella voidaan pienentää esimerkiksi rakenteista syntyvien päästöjen pitoisuutta sisäilmassa. Ilmanvaihdon yksipuolista tehostamista ilman ilmanvaihdon toimivuuden ja esimerkiksi painesuhteiden selvittämistä ei pidä tehdä, sillä väärin toimiva ilmanvaihto voi pahentaa tilannetta.

Lähtökohtana tulee olla se, että asiantuntija selvittää ilmanvaihdon toiminnan ja antaa korjaussuositukset. Tämän jälkeen korjaustoimet ja säädöt tehdään asiantuntijan tekemän suunnitelman mukaan. Samalla tulee tarkistaa myös muut ilmanvaihdon toimivuuteen vaikuttavat tekijät, kuten laitteistojen käyntiajat, lämpötilaolosuhteet ja vetoisuus.

Ilmanvaihdon normaalista toiminnasta poikkeavia keinoja voidaan myös käyttää sisäilman laadun parantamiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi tilojen ylipaineistaminen, kiertoilman ottaminen pois käytöstä tai tilakohtaiset ilmanvaihtolaitteet.

Tiivistykset

Sisäilmatilanteissa rakennusosien ilmatiiviyden parantamisella pyritään rajoittamaan hallitsemattomia ilmavirtauksia ja estämään niiden mukana kulkeutuvien mahdollisten epäpuhtauksien pääsyä rakenteista sisäilmaan. Tiivistyksillä pyritään vähentämään käyttäjien haitallista altistumista.

Tiivistystoimenpiteisiin päädyttäessä on varmistettava, että ilmavuotokohdat on kartoitettu ja niiden tiivistäminen on mahdollista. Tiivistämisen seurauksena ilmenevät uudet vuotokohdat on myös otettava huomioon, mutta on syytä muistaa, että rakennuksesta ei koskaan saada täysin tiivistä.

Jos rakenteeseen jää tiivistämättömiä kohtia, joiden kautta epäpuhtaudet voivat edelleen kulkeutua rakenteista sisäilmaan, tiivistystoimenpiteellä ei ehkä saavuteta toivottua lopputulosta. Lisäksi toimenpiteiden vaikutukset muun muassa rakenteen kosteustekniseen toimivuuteen on otettava huomioon. Koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmän säädöt ja tasapaino on aina tarkistettava tiivistämisen jälkeen. Tiivistyskorjauksia toteutetaan väliaikaisratkaisujen lisäksi myös osana varsinaisia korjaustoimenpiteitä.

Ilmanpuhdistimet

Ilmanpuhdistimien käytön tarve on arvioitava tapauskohtaisesti. Ennen kuin ilmanpuhdistimet otetaan käyttöön, tulee arvioida myös muita toimenpiteitä, joilla sisäilman epäpuhtauksien pitoisuuksia voidaan alentaa. Ilmanpuhdistin on aina tilapäinen ratkaisu.

Ilmanpuhdistin tulee valita sen mukaan, mitkä epäpuhtaudet kyseisessä tilanteessa aiheuttavat haittaa. Ilmanpuhdistimia tulee huoltaa säännöllisesti ja niitä tulee olla riittävä määrä puhdistettavaan tilaan nähden. On myös kiinnitettävä huomiota, miten ilmanpuhdistimet sijoitetaan puhdistettavaan tilaan. Tilojen käyttäjille on syytä selventää, miten huonekohtaiset ilmanpuhdistimet toimivat ja miten niitä käytetään.

Väistötilat ja käytön rajoitukset

Siirtyminen väistötiloihin perustuu joko korjaustoimenpiteiden alta pois siirtymiseen tai rakennusten olosuhteiden terveydellisen merkityksen arviointiin. Väistötilojen järjestäminen ei onnistu yleensä pikaisella aikataululla. Lisäksi väliaikaisten tilojen järjestämisessä on aina huolehdittava myös siitä, että väistötilojen olosuhteet ovat kunnossa. Väistötilojen toimivuuden tulee olla riittävän hyvä aiottua käyttöä varten, mutta samalla on hyvä muistaa, että väistötilaratkaisu on väliaikainen. Kun muutetaan väistötilaan, tulee varmistaa, että mahdollisesti mukana tuleva irtaimisto puhdistetaan ohjeistuksen mukaan.

Tilojen osittaiset käyttörajoitukset

Päätöksiä tilojen käytön rajoittamisesta voidaan tehdä sisäilmastotyöryhmässä yhteisesti sopien. Käyttörajoitukset tulevat kysymykseen esimerkiksi silloin, kun rakennuksessa on jokin tila, kuten kellarikerros, jota ei voida käyttää, mutta rakennuksen muut tilat ovat käyttökuntoisia eikä rajoitettu tila vaikuta muun rakennuksen olosuhteisiin.

On tärkeää huolehtia, että käytöstä poistetusta tilasta ei ohjaudu ilman epäpuhtauksia käytössä oleviin tiloihin. Käytöstä poistetut tilat tulee alipaineistaa, ja alipaineen pysyvyys tulee varmistaa rekisteröivin painemittarein. Tilojen viralliset käyttörajoitukset ovat viranomaiskysymyksiä. Sisäilmastoasioissa päätäntävaltaa käyttävät ympäristöterveydensuojelu- ja työsuojeluviranomaiset.

Biosidikäsittely ja otsonointi

Biosideja ei suositella käytettäväksi sisätiloissa ratkaisuksi homeongelmiin, homesiivouksen tehosteeksi tai homekasvun ehkäisyyn. Biosidikäsittelyjä ei tule käyttää myöskään rakennuksen käyttöä turvaavana toimenpiteenä.

Biosideilla tarkoitetaan kemiallisia aineita, valmisteita tai pieneliöitä, joiden tarkoituksena on tuhota, torjua tai tehdä haitattomaksi haitallisia eliöitä, estää niiden vaikutusta tai rajoittaa niiden esiintymistä. Yleisimpiä biosideja ovat esimerkiksi ihon ja pintojen desinfiointiaineet, tuholaistorjunta-aineet, teollisuudessa ja teollisuustuotteissa käytettävät säilytys- ja puunsuoja-aineet sekä alusten kiinnittymisenestoaineet.

Myös otsoni (O3) luokitellaan biosidiksi. Otsoni on väritön, pistävän raikkaan hajuinen, ärsyttävä ja reaktiivinen yhdiste. Otsoni ja reaktioissa syntyvät radikaalit hapettavat muun muassa ilmassa ja pinnoilla olevia kemiallisia, mikrobiologisia ja jossain määrin hiukkasmaisia epäpuhtauksia muuttaen niiden rakenteita ja ominaisuuksia ja poistaen rakennuksesta hajuja. Otsoni on itsessään haitallista, erityisesti suurina pitoisuuksina.

Tärkeää

  • Käyttöä turvaavat toimenpiteet ovat aina tilapäisratkaisuja.
  • Käyttöä turvaavien toimenpiteiden tulee olla perusteltuja, hyvin suunniteltuja ja niiden elinkaari tulee määrittää.
  • Käyttöä turvaavien toimenpiteiden toimivuutta tulee seurata. Tulee myös suunnitella, miten toimitaan, jos ongelmia esiintyy toimenpiteistä huolimatta.

Linkit lisämateriaaleihin