Tarveselvitys rakentamisen perusteena

Rakentamisen tulee olla tarvelähtöistä ja käyttäjäkeskeistä.

Rakennushanke tulee ajankohtaiseksi, kun toiminnan kasvu, muutos tai uusi toiminta synnyttää tilantarpeen. Rakennushanke voi tulla ajankohtaiseksi myös kuntotutkimuksissa todettujen korjaustarpeiden tai ilmenneiden sisäilmaongelmien vuoksi. Tilantarpeen toteaminen ja rakennushankkeesta päättäminen ovat osa toiminnan suunnittelua.

Oikea-aikaisilla ja ennakoitavilla korjaustoimenpiteillä päästään usein laadullisesti ja taloudellisesti parempaan lopputulokseen kuin akuuteissa korjauksissa. Akuuteilta korjauksilta ei voida kuitenkaan koskaan kokonaan välttyä. Tilaajan tulee myös rohkeasti tarttua toimitilaohjelmansa ulkopuolisiin äkillisiin korjaustarpeisiin suurempien ongelmien ja seurannaisvaikutusten seuraamusten estämiseksi.

Hankesuunnittelun pohjaksi tehdään tarveselvitys, jossa perustellaan hankkeen tarpeellisuus, kuvataan tarvittavat tilat, tutkitaan tilantarvetta tyydyttävät vaihtoehdot ja arvioidaan eri ratkaisujen sopivuus toimitilaohjelmaan.

Asiakirjaa, jossa selvityksen tulokset esitetään, nimitetään tässä tarveselvitykseksi. Jos hankkeeseen päätetään ryhtyä, tarveselvitys toimii ohjeena jatkotyöskentelylle: siinä esitetyt hankkeen laajuutta, laatua, kustannuksia ja tarkempaa ajoitusta koskevat arviot määrittelevät hankkeen puitteet. 
Tarveselvityksen laajuus ja muoto voivat vaihdella paljonkin riippuen hankkeen tarpeesta, monimutkaisuudesta ja laajuudesta. Akuuteissa pienissä korjauksissa tarveselvitys voi olla hyvinkin suppea – tosin silloinkaan tarveselvitysvaihetta ei tule jättää väliin. Tarveselvityksestä siirrytään rakentamisprosessissa luonnollisesti hankesuunnitteluvaiheeseen.