Mistä Terveet tilat -ohjelmassa on kyse?

Terveet tilat 2028 -ohjelma painottui julkisiin rakennuksiin, koska niissä tarjotaan palveluita, joita lukuisat ihmiset käyttävät. Julkisilla rakennuksilla tarkoitetaan esimerkiksi kuntien tai valtion omistamia tai käyttämiä rakennuksia. On tärkeää, etteivät ihmiset altistu sisäilmaongelmille näissä tiloissa. Tällä hetkellä yleisimpiä ongelmien syitä kuntien rakennuksissa ovat ilmanvaihtoon liittyvät ongelmat, tunkkaisuus ja painesuhteet (tekniset ongelmat). Myös kosteus- ja homevauriot sekä lämpötilaan, ilman kuivuuteen tai kosteuteen tai vetoisuuteen liittyvät ongelmat heikentävät sisäilman laatua. Lisäksi kemialliset epäpuhtaudet ja radon aiheuttavat ongelmia. Sisäilmaongelmaisissa rakennuksissa esiintyy usein monia haittatekijöitä yhtä aikaa.

Terveyteen, hyvinvointiin ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvien ongelmien lisäksi julkisten tilojen sisäilmaongelmat aiheuttavat taloudellisia vaikutuksia. Vaikka ohjelman toimenpiteet painottuvat julkisiin rakennuksiin, sisäilmasta oireilevien hoitoa tehostetaan riippumatta siitä, missä tiloissa oireilu on alkanut. Lisäksi yhteistyötä tehdään yksityisen sektorin kanssa ja tavoitteena on kehittää yhdessä kestäviä kiinteistökannan hallinnan strategisia käytäntöjä ja edistää suunnitelmallista kiinteistönpitoa.

Vuonna 2019 tehdyn kyselytutkimuksen mukaan (Sisäilma ja terveys: kehitys, nykytilanne, seuranta ja vertailu eri maiden sekä julkisen ja yksityisen sektorin välillä, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:59, Valtioneuvoston kanslia) kyselyyn vastanneista kunnista noin puolessa kunnista sisäilmaongelmatilanteen nähdään paranevan tai ongelmat on pystytty ennaltaehkäisemään. Noin kymmenessä prosentissa vastanneista kunnista koettiin, että sisäilmaongelmat kuntien rakennuksissa pahenevat. Kyselytutkimuksen vastausten perusteella on arvioitu, että kuntien omistamissa ja käyttämissä rakennuksissa merkittäviä sisäilmaongelmia esiintyy 5–18 % rakennusten kokonaisneliömäärästä.

Painopiste kuntien toiminnassa on kuitenkin siirtymässä tai jo siirtynyt hallinnan ja ennaltaehkäisyn suuntaan.  Kunnissa pyritään löytämään oikeat toimenpiteet tilanteen parantamiseksi. Rakennuskannan todettujen sisäilmaongelmien esiintymiseen vaikuttavat kiinteistökannan suuri määrä, korjausten viivästyminen sekä hoidon ja huollon puutteet. Myös valtion kiinteistöissä (Senaatti) painopiste on siirtymässä ennakoiviin toimenpiteisiin. Senaatissa on toimintaohjelma, joka käsittää ennakointitoimet tiloja valtiolle vuokrattaessa, uusia rakennettaessa, korjattaessa ja tiloja käytettäessä. Senaatissa koetaan, että sisäilmaongelmat ovat hallinnassa ja tilanne paranee. Tilannetta seurataan strategiakaudella toteutettujen toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioinnilla. (Sisäilma ja terveys: kehitys, nykytilanne, seuranta ja vertailu eri maiden sekä julkisen ja yksityisen sektorin välillä, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:59, Valtioneuvoston kanslia)

Ohjelmakauden aikana pyrittiin vakiinnuttamaan kiinteistönpitoon toimintatapa, jossa rakennusten kunto, sopivuus käyttötarkoitukseensa ja käyttäjien kokemukset tarkistetaan ja arvioidaan säännöllisesti. Suunnitelmallisen ja ennakoivan kiinteistönpidon toivotaan parantavan monien päiväkotien, koulujen ja kasarmien sisäilmatilannetta. Moniammatillisen yhteistyöryhmä toiminnan kautta lisätään eri toimijoiden välistä luottamusta ja viestintää. Tavoitteena on, että sisäilmaongelmat tunnistetaan, ne selvitetään avoimesti ja niihin puututaan ripeästi.

Kuntien sisäilmaongelmien ratkaisemiseen ja niiden ennaltaehkäisyyn on laadittu Terveet tilat -toimintamalli, joka kokoaa tietoa, ohjeita ja hyviä käytäntöjä julkisten rakennusten ennakoivasta kiinteistönpidosta. 

Ohjelman keskeisiä toimia olivat myös terveydenhuollon vahvempi tuki kaikille sisäilmasta oireileville. Ohjelmassa selvitettiin keinoja parantaa sisäilmaongelmista oireita saavien hoitoa sekä kehitetään kuntoutusta oireilevien tueksi. Sosiaaliturvaan liittyviä mahdollisuuksia tarkasteltiin osana sosiaaliturvan kokonaisuudistusta. Ohjelman kautta jaettiin myös tietoa sisäilmaongelmiin liittyvistä terveysvaikutuksista. 

Ohjelman aikana pyrittiin lisäämään muun muassa rakentamisen kosteudenhallintaan ja kiinteistökannan hallintaan liittyvää osaamista. Strategiseen kiinteistönhallintaan liittyvää osaamisen kehittämistä toteutettiin yhdessä kuntien kanssa.

Osaamisen kehittämiseen tähtäävien toimien suunnittelun tueksi ohjelmassa tehtiin kiinteistö- ja rakennusalan osaamiskartoitus: mitä osaamista on ja mitä puuttuu eri ammateissa ja aloilla toimivilta. Osaamiskartoituksessa havaittiin, että rakentamisen kokonaisuuden hallintaan ei ole riittävästi osaamista, jolloin yhteisiin tavoitteisiin, kuten hyvän sisäilman tuottamiseen, ei voida päästä. Kokonaisuuden hallinnan osaamisen puuttuminen johtaa siihen, ettei sisäilmaa huomioida riittävästi rakennuksen elinkaaren eri vaiheissa. Kokonaisymmärrystä ja -koordinaatiota tulisi vahvistaa sisällyttämällä sisäilmaosaamisen perusasioita kaikkiin rakentamisalan koulutuksiin. Suunnittelu-, rakentamis- ja ylläpitopalveluiden hankintaosaamisen puutteet heijastuvat rakentamisen laatuongelmina.

Terveet tilat -toimintamalli on verkkopalvelu, joka kokoaa tietoa, ohjeita ja hyviä käytäntöjä julkisten rakennusten ennakoivasta kiinteistönpidosta. Malli on tarkoitettu kunnille tukimateriaaliksi sisäilmaongelmien ratkaisemiseen ja niiden ennaltaehkäisyyn.

Tietoa kuntien hyvistä käytännöistä kerättiin työpajoissa eri puolilla Suomea vuosina 2019–2020. Yhteistyö kuntien kanssa jatkuu, ja toimintamallia kehitetään jatkuvasti eteenpäin palautteen perusteella.

Ohjelman toimet kytkeytyvät tiiviisti työhön, jota tehdään jo nyt kunnissa, aluehallinnossa, ministeriöissä ja lukuisissa järjestöissä ja yrityksissä. Ohjelma tuki ja tehosti tätä työtä. Käytännön toteutuksesta vastasi pääsihteeristö ja ohjelmassa mukana olleet ministeriöt eli opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö ja ympäristöministeriö. Valtioneuvoston kanslia osallistui ohjelman toteutukseen vuosina 2018 - 2023. 

Ohjelman onnistumisen mittareina ovat kuntien ja valtion omistaman rakennuskannan kunnon paraneminen ja sisäilmaongelmista oireilevien määrän väheneminen vuoden 2028 loppuun mennessä.

Kesäkuussa 2017 pidetyssä, pääministeri Juha Sipilän koollekutsumassa julkisten rakennusten sisäilmatilannetta käsitelleessä parlamentaarisen pyöreän pöydän kokouksessa tehtiin päätös käynnistää Terveiden tilojen vuosikymmen -toimenpideohjelman valmistelu. Ehdotus ohjelmaksi valmisteltiin ministeriöissä syksyllä 2017. Talvella 2017-2018 pidettyjen keskustelutilaisuuksien ja kuulemisvaiheen palautteen perusteella ohjelma viimeisteltiin keväällä 2018. Valtioneuvosto hyväksyi ohjelman periaatepäätöksen istunnossaan 3. toukokuuta 2018.