Rakentaminen ja korjaaminen

Harkittu, hyvin suunniteltu ja suunnitelmien mukaisesti toteutettu rakentaminen riittää terveellisten ja turvallisten rakennusten tekemiseksi.

Rakentamisen ja korjaamisen eri vaiheissa tehtävillä valinnoilla ja toimenpiteillä on mahdollista vaikuttaa rakennushankkeiden onnistumiseen ja terveellisten ja turvallisten tilojen aikaansaamiseen. Terveet tilat -toimintamallissa esitellään näitä hyviä käytäntöjä julkisessa rakentamisessa.

Yleisesti rakentaminen päättyy rakennushankkeen vastaanottoon ja takuuaikaan. Elinkaarihankkeissa koko elinkaariosuuden voidaan katsoa kuuluvan rakennushankkeeseen. Korjausrakentamisen katsotaan alkavan siitä mihin rakennusten ylläpito päättyy. Terveet tilat -toimintamallissa korjausrakentamisen piiriin kuuluvat korjaukset, jotka eivät ole osa kausittaisia huoltotoimenpiteitä. Kausittaisten huoltojen katsotaan kuuluvan ylläpitoon.

Korjaushankkeiden erityispiirteitä

Uudis- ja korjausrakentamisessa rakentamisen vaiheet ja pääpiirteet ovat yleisellä tasolla samoja, mutta korjausrakentamiseen voi liittyä enemmän poikkeuksia. Hankkeen koko vaikuttaa merkittävästi yksittäisen hankkeen ominaisuuksiin. Erityisesti sisäilmakorjauksissa voi olla enemmän erityispiirteitä ja tarpeita.

Korjaushankkeiden organisaatio ja toteutusmuoto voivat poiketa toisistaan hyvinkin paljon hankkeen laajuudesta riippuen. Laajuutta voidaan käsitellä helposti rakennuksen korjausasteen avulla. Korjausaste on luku, joka kertoo korjaustoimenpiteiden kustannukset suhteessa uuden rakennuksen hankintahintaan. Korjaushankkeita voidaan jaotella korjausasteen perusteella erityyppisiin korjauksiin. Perinteisesti suuriksi korjaushankkeiksi luokitellaan hankkeet, joissa korjausaste on yli 50 prosenttia. Tällaisia hankkeita ovat yleensä peruskorjaukset, laajennukset, perusparannukset ja purkavat korjaukset. Korjausasteen ollessa alle 50 prosenttia toteutetaan esimerkiksi vaipparakenteen saneerauksia ja pieniä korjauksia.

Kuva: Korjaushankkeiden laajuuksia korjausasteen perusteella.