Rakentaminen ja korjaaminen

Terveelliset ja turvalliset rakennukset syntyvät harkitun, hyvin suunnitellun ja suunnitelmien mukaisesti toteutetun rakentamisen tuloksena.

Rakentamisen ja korjaamisen eri vaiheissa tehtävillä valinnoilla on mahdollista vaikuttaa rakennushankkeiden onnistumiseen ja terveellisten ja turvallisten tilojen aikaansaamiseen. Terveet tilat -toimintamallissa esitellään näitä hyviä käytäntöjä.

Rakentaminen päättyy yleensä rakennushankkeen vastaanottoon ja takuuaikaan. Elinkaarihankkeissa koko elinkaariosuus kuuluu rakennushankkeeseen. Korjausrakentaminen alkaa yleensä siitä, mihin rakennusten ylläpito päättyy. Terveet tilat -toimintamallissa korjaukset, jotka eivät ole osa kausittaisia huoltotoimenpiteitä, kuuluvat korjausrakentamiseen. Kausittaiset huollot kuuluvat ylläpitoon.

Korjaushankkeiden erityispiirteitä

Uudis- ja korjausrakentamisessa rakentamisen vaiheet ja pääpiirteet ovat yleisellä tasolla samoja, mutta korjausrakentamiseen voi liittyä enemmän poikkeuksia. Hankkeen koko vaikuttaa merkittävästi yksittäisen hankkeen ominaisuuksiin. Erityisesti sisäilmakorjauksissa voi olla enemmän erityispiirteitä ja -tarpeita.

Korjaushankkeiden organisaatio ja toteutusmuoto voivat poiketa toisistaan hyvinkin paljon hankkeen laajuudesta riippuen. Laajuutta voidaan käsitellä helposti rakennuksen korjausasteen avulla. Korjausaste on luku, joka kertoo korjaustoimenpiteiden kustannukset suhteessa uuden rakennuksen hankintahintaan.

Korjaushankkeita voidaan jaotella korjausasteen perusteella erityyppisiin korjauksiin. Perinteisesti suuriksi korjaushankkeiksi luokitellaan hankkeet, joissa korjausaste on yli 50 prosenttia. Tällaisia hankkeita ovat yleensä peruskorjaukset, laajennukset, perusparannukset ja purkavat korjaukset. Vaipparakenteiden saneerauksissa, pienissä korjauksissa ja vuosihuollon tyyppisissä korjauksissa korjausaste jää yleensä alle 50 prosenttiin.