Korjaustoimenpiteet haitan poistamiseksi

Rakennuksen vioista ja vaurioista johtuvien sisäilmahaittojen poistamiseksi tehtävien korjausten onnistuminen edellyttää, että selvitystyössä ja kuntotutkimuksissa on selvitetty mahdollisimman hyvin ongelmaan johtaneet syyt. Lisäksi tieto vioista ja vaurioista sekä niiden syistä on välitettävä kuntotutkijoilta korjaussuunnittelijalle.

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan korjaukset, jotka voivat vaikuttaa rakennuksen käyttäjien turvallisuuteen tai terveydellisiin oloihin ovat luvanvaraisia. Lupaprosessin yhteydessä huolehditaan siitä, että suunnittelijat ovat tehtäväänsä riittävän päteviä. 

Selvitystyötä johtava kuntotutkija välittää tiedot asiaan perehtyneille korjaussuunnittelijoille yhteisessä kokouksessa siten, että kuntotutkimuksessa havaituista asioista voidaan käydä keskustelua tutkijoiden ja suunnittelijoiden kesken. Vastaavasti suunnitelmien tarkastus siitä näkökulmasta, että korjaukset suunnitellaan ja toteutetaan terveysnäkökohdat huomioiden, on hyvä ja käytetty käytäntö.

Sisäilmakorjaukset eivät suuresti eroa teknisesti hyvän rakennustavan mukaisesta korjaamisesta. Sisäilmakorjausten erityispiirteenä voidaan pitää kuitenkin suunnittelualojen välisen vuorovaikutuksen tärkeyttä, korjausten aikaisen dokumentoinnin tärkeyttä toimenpiteiden onnistumisen seurantaa varten ja tilan käyttäjien suurta tietotarvetta tehdyistä toimenpiteistä. Erityisen tärkeää on dokumentoida ja todentaa kaikki korjausvaiheet loppusiivoukseen ja käyttöönottoon asti. Näin voidaan parantaa käyttäjien luottamusta tehtyihin korjauksiin ja välttyä tilanteilta, joissa esimerkiksi huhupuheiden vuoksi rakenteita joudutaan avaamaan uudelleen. Dokumentoinnin tärkeys korostuu erityisesti haittatekijöiden poistamiseen tähtäävissä korjaustoimenpiteissä. Sisäilmakorjausten yhteydessä tilan käyttäjillä on oltava mahdollisuus saada vastauksia korjauksista esittämiinsä kysymyksiin. 

Tärkeää

  • Korjausten onnistumisen kannalta on tärkeää, että korjauksiin liittyvät lähtötiedot ovat selkeät ja kattavat. Kuntotutkimukset tehdään aina erillisen kuntotutkimussuunnitelman mukaisesti. Suunnitelman laadinnassa on hyvä käyttää moniammatillista osaamista.
  • Kuntotutkimukset tehdään noudattaen kuntotutkimusohjeita. 
  • Korjaussuunnittelussa otetaan huomioon aina myös ilmanvaihto, ilmanvaihtojärjestelmät ja niiden toiminnan vaikutus ennen ja jälkeen korjausten. Tarvittavat toimenpiteet ilmanvaihdon osalta tulisi sisällyttää korjauksiin.
  • Rakennuksesta tehdyt tutkimukset käydään suunnittelijoiden kanssa läpi yhteisessä palaverissa, jotta varmistutaan siitä, että korjaussuunnittelussa otetaan tutkimustulokset huomioon riittävän laajasti ja kokonaisuutena. 
  • Selvitysvaihetta johtanut kuntotutkija tarkistaa suunnitelmat terveysnäkökulmat huomioiden.
  • Korjaussuunnittelijoina käytetään sisäilmakorjauksiin perehtyneitä asiantuntijoita, kosteusvauriokorjaussuunnittelijoita sekä rakennusfysikaalisia suunnittelijoita.
  • On tärkeää huolehtia korjaushankkeen kaikissa vaiheissa, että korjaukset tehdään laadukkaasti, korjaussuunnitelmien mukaisesti ja varmistetaan korjassuunnittelijan määrittelemin laadunvarmistuskokein.
  • Korjausten kaikki vaiheet dokumentoidaan valokuvin, (videoin) ja muistioin.  
  • Avoin viestintä myös korjausten aikana on tärkeää.

Hyvät käytännöt

  • Kuntotutkija ja suunnittelija tarkistavat yhdessä suunnitelmat. 
  • Tilan käyttäjille esitellään korjaustyömaa keskeisissä työvaiheissa, esimerkiksi purkutyön jälkeen.  
  • Kriisiytyneiden sisäilmakorjausten työmaakokouksissa mukana olla myös tilan käyttäjien edustaja, kuten esimerkiksi kohteen esimies tai työsuojeluvaltuutettu. 

Linkit lisämateriaaleihin