Lähtötiedot korjausrakentamisessa

Korjaustyön suunnittelun lähtötietoja ovat rakennuksen alkuperäiset suunnitelma-asiakirjat ja rakennukseen aikaisemmin toteutettujen korjausten toteutusasiakirjat. Näitä asiakirjoja käytetään myös tarvittavien kuntotutkimusten suunnitteluun. Suunnitteluryhmän tehtävänä on arvioida käytettävissä olevien suunnitelma-asiakirjojen laatu ja esittää tilaajalle tarvittavat rakenneavaukset sekä tarkemittaukset. Suunnitelma-asiakirjat on hyvä digitoida koko hankkeen käytettävissä olevaan projektipankkiin. Korjaustyön aikana urakoitsijan tulee olla aktiivinen lähtötietojen suhteen ja ilmoittaa tilaajaorganisaatiolle viipymättä, mikäli lähtötiedoissa on puutteita tai riskejä.

Korjattavan rakennuksen kunto ja nykytila ovat koko hankkeen oleellisia lähtötietoja. Rakennuksen kunto tulee selvittää ennen korjaussuunnittelun aloittamista. Kuntotutkimusten suunnittelua ja toteutusta on esitelty tarkemmin ympäristöministeriön oppaassa Rakennusten kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus. Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakennusten korjaussuunnittelua käsitellään puolestaan ympäristöministeriön oppaassa Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakennusten korjaus.

Kuntotutkimuksissa ja sisäilmaongelmien arvioinnissa on huomioitava, että ne liittyvät usein moniin eri suunnittelualoihin. Erityisesti sisäilmakorjauksissa on tärkeää huolehtia, että kaikki tarvittavat suunnittelualat osallistuvat kuntotutkimusten suunnitteluun. Korjaushankkeissa korostuu myös yhteistyö ja osapuolten välinen viestintä. Hankkeen osapuolten hyvällä yhteistyöllä ja sujuvalla viestinnällä vähennetään mahdollisten tietokatkosten ja väärinymmärrysten riskiä. 

Korjaushankkeen puutteelliset lähtötiedot

Lähtötilanteen epäselvyys on yleinen haaste korjausrakentamisessa. Siksi sen hallitseminen on avainasemassa korjaushankkeen onnistumisen kannalta. On hyvä soveltaa lähtökohtaisesti kaikkiin peruskorjaus- ja perusparannushankkeisiin sisäilmakorjausten erityistoimenpiteitä, ellei lähtötietojen puutteellisuuden ja rakennuksen nykytilan aiheuttamia riskejä voida sulkea varmasti pois. Esimerkiksi vaipparakenteiden yksinkertaisissa korjauksissa voidaan törmätä yllättäviin ongelmiin, joita ei ole osattu ottaa etukäteen huomioon.

Usein rakennuksen alkuperäinen rakennusvuosi korreloi lähtötietojen epäselvyyden kanssa. Etenkin ennen 1960-lukua valmistuneiden rakennusten rakenteet sisältävät enemmän vaikeasti ennakoitavia rakenteita ja ratkaisuja. Riskit kasvavat sitä suuremmiksi mitä aikaisemmin rakennetusta kohteesta on kyse. Riskiä voidaan hallita kattavammilla kuntotutkimuksilla ja varaamalla riittävästi aikaa rakennuksen kunnon selvittämiseen.

Usein monimutkaisissa sisäilmaongelmissa ja -korjauksissa kuntotutkimuksia joudutaan tekemään monessa vaiheessa. Tämä tulee huomioida hankkeen aikataulussa.

Tilan käytön ja hankkeen aikataulun salliessa lähtötietojen puutteellisuutta voidaan ehkäistä suorittamalla purkuvaihe ennen suunnittelu- ja hankintavaihetta. Tällöin saadaan esimerkiksi piilossa olevien rakenteiden ja materiaalien kunnosta enemmän tietoja korjaustyön suunnittelua varten.