Suunnittelijat

Rakentamista koskevien suunnitelmien laatimisesta vastaavat eri alojen suunnittelijat. Suunnittelijoiden tehtävistä ja kelpoisuuksista on säädetty maankäyttö- ja rakennuslaissa ja sen nojalla annetuissa asetuksissa. 

Suunnittelijoiden kelpoisuusvaatimukset määräytyvät suunnittelutehtävien vaativuusluokkien mukaisesti. Suunnittelutehtävien vaativuusluokkia ovat vähäinen, tavanomainen, vaativa ja poikkeuksellisen vaativa suunnittelutehtävä. Kun suunnittelutehtävän vaativuus kasvaa, lisääntyvät suunnittelijan koulutus- ja työkokemusvaatimukset. 

Kiinteistö- ja rakennusala on myös määritellyt suunnittelun tehtäväluetteloita eri aloille. Tehtäväluettelot on tarkoitettu suunnittelutehtävien sisällön ja laajuuden määrittelyyn, ja ne liitetään yleensä suunnittelusopimukseen.

Rakennussuunnittelija

Rakennussuunnittelija suunnittelee rakennuksen kokonaisuuden, joka täyttää tilaajan tavoitteiden mukaiset vaatimukset. Rakennussuunnittelija vastaa hankkeen arkkitehtonisesta lopputuloksesta ja siitä, että rakennus sopii ympäristöönsä. Suunnitteluvaiheessa on erityisen tärkeää huomioida rakennuksen elinkaarta ja toiminnallisuutta koskevat tilaajan vaatimukset. Hyvällä suunnittelulla voidaan edistää myös rakentamisen kiertotaloutta.

Rakennesuunnittelija

Rakennesuunnittelija vastaa rakennusten rungon ja rakenteiden suunnittelusta. Uudisrakentamisessa ja laajennuksissa myös elementtisuunnittelu kuuluu usein rakennesuunnitteluun. Elementtisuunnittelusta sovitaan kuitenkin aina erillisenä toimeksiantona. Tilaajan tulee huomioida jo hankkeen alkuvaiheessa, miten elementtisuunnittelu vaikuttaa aikatauluun ja resursoida taho tekemään suunnittelun. Korjaushankkeissa rakennesuunnittelijan rooli lähtötietojen hankkimisessa ja kuntotutkimusten ohjelmoimisessa korostuu. Rakennesuunnittelija tekee usein, etenkin pienemmissä hankkeissa, myös rakennusfysikaalisen suunnittelijan tehtäviä.

Rakennusfysikaalinen suunnittelija

Rakennusfysikaalinen suunnittelija vastaa kohteen rakennusfysikaalisesta ja kosteusteknisestä suunnittelusta. Rakennusfysikaalisella suunnittelulla tarkoitetaan rakennuksen, rakenteiden ja järjestelmien lämpö-, kosteus-, ääni- ja värähtelyteknisen toimivuuden suunnittelua. 
Tavanomaisissa tai vähäisissä hankkeissa rakennusfysikaalisen suunnittelijan tehtävät on usein yhdistetty rakennesuunnittelijan tehtäviin. Näissä hankkeissa suunnittelu on kuitenkin usein yksinkertaista rakennusfysikaalista suunnittelua. Vaativissa hankkeissa tulee käyttää pätevää, aiheeseen perehtynyttä suunnittelijaa. Rakennusfysikaalinen suunnittelija avustaa usein myös kosteusriskien ja kuivumisenhallinnan riskien arvioimisessa.

Tavanomaista vaativimmissa hankkeissa tulee erikseen palkata rakennusfysikaalinen suunnittelija. 

Kosteusvaurion korjaustyön suunnittelija

Rakennusfysikaalisen suunnittelun lisäksi maankäyttö- ja rakennuslaissa ja sen nojalla annetuissa asetuksissa on säädetty kosteusvaurion korjaustyön suunnittelutehtävästä. Kosteusvaurion korjaustyön suunnitelmassa suunnittelija esittää ne toimenpiteet, joilla kosteusvaurion aiheuttama haitta tai sen vaikutus sisäilmaan ja käyttäjiin poistetaan. Suunnitelmassa on esitettävä myös tieto siitä, miten korjattu rakenne toimii sen suunnitellun käyttöiän aikana.

Kosteusvaurion korjaustyön suunnittelijaa suositellaan käytettäväksi erityisesti vaativissa tai poikkeuksellisen vaativissa kosteus- ja homevaurioiden korjauskohteissa, joissa on laajoja vaurioita tai vaurioiden korjaus edellyttää rakenteiden kosteusfysikaalisen toiminnan merkittävää muuttamista. Poikkeuksellisen vaativissa korjauskohteissa voi olla laajoja rakenteiden sisäisiä kosteus- tai homevaurioita aikaisemmasta kosteusvaurion korjauksesta huolimatta. Rakenteiden kosteusfysikaalisen toiminnan varmistaminen voi myös edellyttää erityisiä teknisiä järjestelmiä tai erityismenetelmiä. Rakennuksen käyttötarkoituksesta, sisäilmaston tavoitetasosta tai muusta ominaisuudesta voi lisäksi aiheutua suunnittelulle poikkeuksellisia vaatimuksia.

Rakennusfysikaalinen suunnittelija voi toimia myös kosteusvaurion korjaustyön suunnittelijana.

Pohjarakennesuunnittelija

Pohjarakennesuunnittelija vastaa maan ja kallion käyttäytymisen yhteensovittamisesta pohjarakenteiden kanssa siten, että myös yläpuoliset rakenteet toimivat suunnitellulla tavalla ja että rakennus tai rakenne ei vaurioidu eikä tule käyttökelvottomaksi. Rakenne-, pohjarakenne- tai lvi-suunnittelija tekee yleensä myös rakennuspohjan radonin torjuntaan liittyvät suunnitelmat. Korjausrakennushankkeissa tulee arvioida ennalta pohjarakennesuunnittelijan tarvetta.

Talotekniset suunnittelijat

Talotekniset suunnittelijat vastaavat rakennushankkeen taloteknisten laitteistojen suunnittelusta. Taloteknisten laitteistojen suunnittelu käsittää pääasiassa lämmitys-, ilmanvaihto-, jäähdytys-, sähkö- sekä vesi- ja viemärijärjestelmien suunnittelun. Rakennusautomaation suunnittelusta sovitaan hankkeissa erikseen.

Suunnitelmien ulkopuolinen tarkastaja

Erityisen vaativissa kohteissa käytetään suunnitelmien ulkopuolista tarkastajaa. Hän tarkastaa erityisosa-alueensa suunnitelmat ja toteutuksen ja valvoo toteutusta vaativimmissa kohdissa. Vaativissa kohteissa tilaajat käyttävät usein vapaaehtoisesti ulkopuolista tarkastajaa arvioimaan täyttääkö suunniteltu ratkaisu tai rakentaminen sille säädetyt vaatimukset.

Rakennusvalvontaviranomainen voi lupahakemusta käsitellessään tai rakennustyön aikana vaatia ulkopuolista tarkastusta eli riippumattoman ja pätevän asiantuntijan lausuntoa. Rakennusvalvontaviranomainen voi vaatia lausunnon, jos rakentamisessa käytetään sellaisia rakennuksen turvallisuuteen, terveellisyyteen tai pitkäaikaiskestävyyteen merkittävästi vaikuttavia suunnittelu- ja toteutusmenetelmiä tai tuotteita, joiden toimivuudesta ei ole yleisesti varmuutta tai aikaisempaa kokemusta.

Oleellista on, että ulkopuolisen tarkastajan tarve tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja että suunnitelmien tarkastukseen menevä aika huomioidaan rakennushankkeen aikatauluissa.

Tärkeää

  • Tunnistetaan eri suunnittelualojen tarve rakennushankkeessa.
  • Suunnittelijoiden on tunnettava tilaajan käytännöt ja toimintatavat.
  • Tavanomaista vaativampiin korjaushankkeisiin tulee palkata rakennusfysikaalinen suunnittelija – etenkin, jos kyseessä on sisäilmaongelmien korjaamiseen liittyvä hanke.

Hyvät käytännöt

  • Pitkäjänteinen yhteistyö ja puitesopimukset parantavat suunnittelun laatua.
  • Suunnittelijoille on hyvä määritellä varahenkilöt, jotka pystyvät jatkamaan hankkeen suunnittelua poikkeustilanteissa.

Linkit lisämateriaaleihin

Lisätietoa

  • Talonrakennushankkeen kulku. Rakennushankkeen osapuolet, RT 10-11222, Rakennustietosäätiö RTS, 2016.
  • Suunnittelualojen tehtäväluettelot. Sopimuslomake Net -palvelu. Rakennustietosäätiö RTS.