Koulutuksen 5 materiaali: ilmastonmuutoksen vaikutus ja huomiointi rakentamisessa
Koulutussarjan päätös 25.5.2022 esitteli viimeisintä tietoa ilmastonmuutoksen laskennallisista tarkasteluista ja niiden rajoituksista. Aiheena oli myös mm. rakennusten rakenneratkaisujen valintakriteerit, kun tavoitellaan kosteusteknisesti oikein toimivaa rakennetta tai rakennusta muuttuneissa olosuhteissa.
Koulutuksen/koulutusmateriaalin sisältö
Ilmastonmuutos ilmiönä
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen suunnittelussa
Toiminnallinen varautuminen: yhteistyö hankehallinnassa
Resilienssin kehityssuunnat
Nostoja koulutusmateriaalin sisällöstä
Koulutus lähti liikkeelle ilmastonmuutoksen käsittelystä ilmiönä. Kyse on pitkän aikavälin muutoksesta, joka kiihtyy Suomessa muuta maailmaa nopeammin. Ilmastonmuutos tarkoittaa etenkin ääriolosuhteiden ja paikallisesti ilmestyvien haasteiden lisääntymistä. Todennäköisistä ilmastonmuutoksen skenaarioista osa jopa ylittää yhteiskunnan ja ekosysteemien kantokyvyn rajoja.
Kehityskulun pysäyttäminen yhteiskunnan kantokyvyn kannalta turvalliselle tasolle edellyttää uudenlaista lähestymistä rakentamiseen. Ilmastonmuutosta voidaan lieventää esim. parantamalla energiatehokkuutta, lisäämällä fossiilitonta energiatuotantoa ja vähäpäästöisten materiaalien käyttöä sekä ylläpidon ja kiertotalouden menetelmiä kehittämällä. Rakennusten elinkaarta voidaan pidentää laatu- ja suunnitteluvaatimuksilla, mutta kokonaisuudessa erityisen tärkeät ovat yksilöiden, yritysten ja yhteisöjen sitoutuminen yhteiseen päämäärään ja hyvien oppien jakaminen.
Koulutuksen toinen osio pureutui ilmastonmuutokseen sopeutumiseen rakennesuunnittelussa. Tulevaisuudessa jo rakennushankkeen tarveselvitysvaiheessa resilienssi, vastuullisuus, sopeutumiskyky ja huollettavuus nousevat vaatimuksissa aikataulun ja budjetin rinnalle. Teknologia voidaan valjastaa näiden vaatimusten yhteensovittamiseen ja optimointiin.
Skenaarioilmastot eli testivuodet ovat tärkeä työkalu rakennusfysikaalisissa tarkasteluissa. Koulutuksessa käytiin läpi rakennusfysikaalisen laskennan tarkkuustason alan eri kehitysvaiheissa, ja vanhojen laskelmien päivityksen tarpeet. Lyhyesti esitettiin myös RAMI-hankkeen edistymistä ja tulevat malli-ilmastojen päivitykset vuodelta 2022.
Projektitasolla osiossa käsiteltiin aikaa kestävän rakentamisen kehittyviä tarpeita sekä teknisen laskennan ja prosessitason menetelmiä, joiden avulla haasteisiin pystytään vastaamaan. Mallivuosiin perustuva rakennusfysikaalinen tarkastelu pätee vain osaan mahdollisista vauriomekanismeista. Loput riskit on käsiteltävä käyttäen jopa kohdekohtaisia laskentamalleja. Tällaisten mallien tarkkuutta ja laadunvarmistusta voidaan parantaa esimerkiksi parantamalla tiedonkeruun osaamista ja laatuvaatimuksia kansallisella tasolla, ja tähän tarvitaan nykyistä tiiviimpää yhteistyötä.
Koulutuksen kolmannen osion otsikkona oli Toiminnallinen varautuminen: yhteistyö hankehallinnassa. Osio painotti, että skenaariopohjainen riskien arviointityöskentely on aloitettava varhaisessa vaiheessa, ja kommunikaation pitäisi olla avointa ja yhteistyön sujuvaa koko hankkeen ajan. Esimerkiksi Soft Landings-menetelmän mukaan, hankkeeseen määrätään “elinkaaritavoitteiden vetäjää”. “Tavoitevetäjä” varmistaa, että alkuperäisten kestävän rakentamisen tavoitteiden saavuttaminen pysyy jatkuvasti eri toimijoiden päätöksenteon fokuksessa ja varmistuu elinkaaren aikana. Tieto alkuperäisten ratkaisujen muutoksista pitäisi myös saada mukaan riskiskenaarioihin, ja laatupoikkeamista opitaan laajasti ja tehokkaasti.
Viimeinen osio käsitteli kaupungin tai alueen resilienssiin tähtäävän yhteistyön kehitystä. Sen osapuolia voivat olla niin ammattilaiset ja viranomaiset kuin alueen asukkaat ja käyttäjät. Laajaa yhteistyötä voisi hyödyntää eri tason tehtävissä, rakennusten energiakorjausten tarve- ja turvallisuusarvioista aina alueellisen teknisen ja sosiaalisen resilienssin parantamiseen.
Koulutuksen suunnittelivat rakennetun ympäristön suunnittelu- ja konsultointiyritys Sitowisen erityisasiantuntija Katja Rodionova ja yksikönjohtaja Heikki Aronen.