Koulutuksen 4 materiaali: kosteusvaurioiden prosessi

Koulutussarjan neljäs kerta 19.5.2022 tarjosi perustietopaketin kosteusvaurioista, niiden synnystä sekä tutkimisesta ja korjaamisesta. Tapausesimerkit valottivat yleisimpien kosteusvaurioiden tyyppejä ja taustatekijöitä.

Iltapäivässä käsiteltiin mm. kosteusvaurioiden ehkäisyä kiinteistöä huoltamalla, sillä vaurioiden ennaltaehkäisy on tärkeä osa kiinteistöomaisuuden hallintaa. Koulutus esitteli myös teknisesti hyvien ja kustannustehokkaiden ratkaisujen löytämistä jo syntyneeseen kosteusongelmaan. Säteilyturvakeskuksen osuus käsitteli radonia. Oheinen koulutusmateriaali etenee samassa järjestyksessä kuin koulutusiltapäivän ohjelma. 

Tutustu koulutusmateriaaliin

Tutustu Säteilyturvakeskuksen osuuteen koulutuksesta

Koulutuksen/koulutusmateriaalin sisältö:

Kosteusvaurioiden tausta
Kosteusvaurio elinkaaren häiriötekijänä: havainnot
Tietokapula: suomalainen homemalli
Kosteusvauriot ja kosteusvauriokorjaukset
Prosessi
Rakennevaurioiden esimerkit, tutkitut syyt ja korjaustavat
Radonin huomioiminen kosteusvauriokorjauksissa
Kosteusvaurion ennakointi ja elinkaaren ennustettavuus
Kosteusvaurioiden ennaltaehkäisy

Nostoja koulutusmateriaalin sisällöstä

Kosteusvauriot ovat uniikkeja ja niiden syntymekanismit moninaisia. Oikeiden korjaustekniikoiden valintaan vaikuttavat lukuisat seikat. Prosessin varrella pitää vastata oikein esim. seuraaviin kysymyksiin: Mistä vauriot johtuvat? Kuinka laajoja ne ovat? Miten vaurioita kannattaa korjata?

Oikeat korjaustekniikat valitaan tapauskohtaisesti ja päätöksentekoprosessiin vaikuttavat mm. käyttötarve ja kiinteistön elinkaari, aikataulu ja raha. Suunnittelijoiden ja muiden asiantuntijoiden erityisosaaminen on välttämätöntä oikeiden ratkaisujen tekemiseksi. Lähtökohtana on aina terveellisten ja turvallisten tilojen takaaminen käyttäjille.

Kosteusvauriot liittyvät valittuihin rakenneratkaisuihin ja ovat kullekin rakentamisen aikakaudelle ominaisia. Kosteusongelmia ilmestyy ajan saatossa rakenteisiin, jotka ovat aikanaan edustaneet hyvää rakentamistapaa. Riskirakenne ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että rakenteisiin tulee syntymään kosteusvaurioita.

Korjaushankkeet ovatkin erilaisia riippuen esim. vaurioiden laajuudesta, mahdollisista siirtotilatarpeista ja rakennuksen muista korjaustarpeista. Seuraavien askelten tulisi kuitenkin sisältyä kaikkiin hankkeisiin: havainto, vauriokartoitus/tutkimus, korjaussuunnittelu, korjaaminen ja laadunvarmistus/jälkiseuranta.

Korjaustekniikka pitää valita aina tapauskohtaisesti. Valintaan vaikuttaa merkittävästi vaurioiden laajuus. Samassa yhteydessä on hyvä huomioida energia- ja elinkaariasiat eli mm. lisälämmöneristystarpeet sekä rakenteiden tiiveydet. Vaurion aiheuttaja on kuitenkin aina korjattava.

Alalla on paljon tietoa ja osaamista, mutta olemassa olevan tiedon hallinnassa on vielä paljon kehitettävää. Rakennusten vaurio- ja korjaushistorian datan huolellisella tallentamisella pystytään ennakoimaan tulevia korjaustarpeita ja valitsemaan oikeita korjaustekniikoita. Kiinteistöjen oikeanlaisella ja ohjeistetulla käytöllä sekä huoltamisella ja seurannalla pystytään ennaltaehkäisemään kosteusvaurioiden syntymistä.

Kouluttajina ja materiaalin tuottajina toimivat rakennetun ympäristön suunnittelu- ja konsultointiyritys Sitowisen toimialan kehitysjohtaja Tero Hannuksela ja Säteilyturvakeskuksen ylitarkastaja Olli Holmgren (aiheena radon korjausrakentamisessa).