Terveet tilat 2028 -ohjelman kehittävä arviointi on valmistunut - tuonut selkänojaa kehitystyöhön, haasteena vaikuttavuuden vahvistaminen kunnissa

Valtioneuvoston kanslian toteuttama Terveet tilat 2028 -ohjelman kehittävä arviointi on valmistunut ja raportti on nyt luettavissa. Raportti tarkastelee ohjelman toteuttamista, tuloksia ja vaikuttavuutta sekä esittää analyysiin pohjautuvia kehittämisehdotuksia jatkototeutukseen.

Raportti vahvistaa, että ohjelman tavoitteita pidetään laajasti tärkeinä ja valitut teemat kohdentuvat julkisten toimijoiden tarpeisiin. Ylätasoiset tavoitteet mahdollistavat alustan monenlaisille toimille, mutta eivät luo vahvaa suuntaa toimenpiteille.

Terveet tilat 2028 -ohjelmaa koordinoi valtioneuvoston kanslia, jonka lisäksi toteutukseen osallistuvat opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä ympäristöministeriö. Suuri osa työstä tehdään virkatyönä eri ministeriöissä. Organisointimalli luo hyvät edellytykset ministeriöiden väliselle poikkihallinnolliselle yhteistyölle, ja ohjelma onkin raportin mukaan tuonut systemaattisuutta kehittämistyöhön.

Ohjelman katsotaan vaikuttavan kolmella tasolla: ministeriöiden yhteistyön myötä strategisella tasolla, kohderyhmien toimintaan tiedon, ohjeistusten ja mallien myötä sekä tuottamalla tietoa julkiseen keskusteluun. Poikkihallinnollinen yhteistyö mahdollistaa kokonaisvaltaisen tarkastelun. Tuotetut selvitykset ja tutkimukset sisäilmahaasteiden nykytilasta ja tarpeista ovat tuoneet kaivattua tietoa julkisten toimijoiden hyödynnettäväksi.

Kuntien tukeminen tärkeässä osassa vaikuttavuuden kehittämisessä

Tulosten levittäminen kuntien laajaan käyttöön vaatii kuitenkin vielä uusia panostuksia. Ohjelman vaikuttavuutta tulisikin raportin mukaan vahvistaa paketoimalla tuloksia helposti omaksuttaviksi kokonaisuuksiksi ja vahvistamalla verkostoyhteistyötä. Tiedontuotantoon painottuvat toimenpiteet eivät itsessään luo tavoitteena olevaa muutosta, vaan kunnat tarvitsevat konkreettista ja helposti hyödynnettävää tietoa ja tukea. Haasteena ovat myös vähäiset resurssit suhteessa kunnianhimoisiin tavoitteisiin.

Jatkokehitykselle tärkeäksi raportissa kuvaillaan kuntien tukeminen toimintatapojen muutoksessa. Tähän voidaan pyrkiä verkostotyötä syventämällä, yhteiskehittämisellä hyödynsaajien kanssa, käytännöllisten ohjeiden ja toimintamallien tuottamisella sekä viestinnän yhtenäistämisellä. Lisäksi kehityksen kohteina raportissa mainitaan tavoitteiden realistinen rajaaminen sekä välitavoitteiden määrittäminen ja rytmittäminen.

- Tulokset ovat monilta osin sellaisia, kuin osasimme sidosryhmien kanssa tehdyn yhteistyön perusteella odottaa. Ohjelman tavoitteet koetaan tärkeiksi ja tuottamamme tieto hyödylliseksi. Olennaista olisi tavoittaa kunnat, joissa apua tarvitaan, ja sillä tavoin lisätä vaikuttavuuttamme. Saamme arvioinnista tärkeää tietoa jatkokehityksen suunnitteluun, kertoo Terveet tilat 2028 -ohjelman hankejohtaja Katja Outinen.

Terveet tilat 2028 on hallituksen 10-vuotinen toimenpideohjelma, jonka tavoitteena on tervehdyttää julkiset rakennukset sekä tehostaa sisäilmasta oireilevien ja sairastuneiden hoitoa ja kuntoutusta. Syyskuussa käynnistyneen väliarvioinnin on toteuttanut Owal Group Oy yhteistyössä VTT:n kanssa. Väliarvioinnissa hyödynnettiin osallistavia menetelmiä, joiden yhtenä tavoitteena oli tukea toimijoiden sitoutumista ohjelman toteuttamiseen ja omien toimintamallien kehittämiseen yhteisten tavoitteiden vahvistamiseksi ja saavuttamiseksi. Toteutuksessa käytettiin aineistoanalyysia, asiantuntijahaastatteluja ja täydentävää tiedonkeruuta.

Lisätietoja: hankejohtaja Katja Outinen, p. 0295 161 156, katja.outinen(at)gov.fi ja suunnittelija Joel Aaltonen, p. 0295 160 323, joel.aaltonen(at)gov.fi, valtioneuvoston kanslia