Vinkit kunnista
Sodankylässä sisäilma-asioissa arvostetaan avoimuutta ja nopeaa toimintaa

Avoin tiedottaminen ja päättäväinen toiminta ovat avainasemassa Tunturi-Lapin sisäilmatyössä. Haasteita tuovat ajoittain pitkät välimatkat ja erilaiset toimintakulttuurit, mutta tehtyjen tutkimusten taso on noussut ja päätöksenteko on parhaimmillaan nopeaa sekä tehokasta. Keskinäisellä luottamuksella on suuri merkitys sisäilma-asioiden ratkaisemisessa.

Tervehdys Tunturi-Lappiin! Kuka olet, mitä teet työksesi?

Olen Juha Metso ja olen toiminut terveystarkastajana yli 27 vuoden ajan. Tehtäviini kuuluu koulujen, päiväkotien ja sosiaalialan laitoksien ja majoitustoiminnan valvontatehtäviä, sekä koko alueen sisäilma-asiat. Sisäilma-asioissa olen toiminut ensin Lahden kaupungissa 16 vuotta ja sen jälkeen yli 12 vuotta Kittilässä.

Työpaikkani on Tunturi-Lapin ympäristöterveydenhuollossa. Työnantajani on Sodankylän kunta. Toiminta-alueena meillä on Enontekiö, Kittilä, Muonio ja Sodankylä. Toimipisteeni sijaitsee Kittilässä.

Miten menee?

Suhteellisen hyvin menee. Tarkastelussa on tällä hetkellä muutaman julkisen kohteen sisäilma-asiat, jonka lisäksi asuntopuolella on tasaisesti hommia. Haasteena meillä on tietysti se, että toimimme neljän kunnan alueella ja välimatkat ovat pitkiä. Päivän keikka vaikkapa Kilpisjärvelle on edestakaisin vähän alle 700 kilometriä.

Haasteita työtehtäviin tuovat myös kuntien erilaiset toimintakulttuurit sisäilma-asioissa. Toisilla kunnilla on selvät sävelet niiden hoitamiseen, mutta toisilla toimintamalli ei ole vielä hiottu. Joidenkin kuntien kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa ja sisäilma-asioita mietitään yhdessä, kun taas toiset kunnat teettävät sisäilmatutkimuksia osaamatta tilata oikeita asioita tutkijoilta. Silloin joudutaan usein jälkikäteen tekemään enemmän töitä asioiden kuntoon saamiseksi.

Mitkä ovat teidän hyvät käytäntönne sisäilma-asioissa ja miten ne käytännössä toteutetaan?

Sodankylän kunnalla on mielestäni loistava asenne sisäilma-asioiden hoitamiseen. Meillä on hyvä sisäilma-asioiden toimintaohje ja sisäilmatyöryhmä toimii nopeasti ongelmien ilmetessä. Meillä on käytössä haittailmoituskaavake, jolla käyttäjä voi tehdä ilmoituksen sisäilma-asioihin liittyen. Työntekijät lähettävät ilmoituksen työsuojelupäällikölle sähköisellä kaavakkeella. Lisäksi esimerkiksi oppilaiden vanhemmat tai oppilaat itse voivat tehdä haittailmoituksen kouluterveydenhuoltoon. Ilmoituksen saavuttua tieto välitetään tilapalvelupäällikölle ja terveystarkastajalle, jotka tekevät kohteeseen tarvittaessa tarkastuksen ja suunnitelman jatkotoimenpiteistä. Sisäilmatyöryhmän kokouksessa ilmoitukset käsitellään, ja samalla kerromme, mitä olemme todenneet kohteessa ja tarvitseeko kiinteistössä tehdä lisätutkimuksia tai korjauksia. Sisäilmatyöryhmä sitten tekee yhdessä päätöksiä jatkotoimenpiteistä. Työryhmä on hyvä yhteistyöväline.

Voin havainnollistaa toimintatapaamme parhaiten kohde-esimerkillä. Tässä Sodankylän Aleksanteri Kenan koulun (AKK) tapauksen kulku:

Kyseisessä koulussa on viisi rakennusta, joissa kunta teetti laajan kuntotutkimuksen tulevaa perusparannusinvestointia varten. Tutkimukset valmistuivat 2017 lokakuussa. Tutkimukset oli tehty rakennuksittain. Kuntotutkimukset lähetettiin heti terveystarkastajalle terveydellisten olosuhteiden arviointia varten.  Lisäksi kohteista oli tullut runsaasti oireilusta haittailmoituksia, joiden aiheuttajaa oli selvitetty useaan otteeseen.

Tiistaina raportit saapuivat terveystarkastajan kommentoitavaksi. Keskiviikkona pidin palaverin Sodankylän teknisen johtajan ja tilapalvelupäällikön kanssa. He kysyivät, kuinka nopeasti saisin lausunnot valmisteltua. Koululla oireiltiin paljon ja paine saada lisätietoa asiasta käyttäjille oli suuri.

Kokonaisarvio valmistui sunnuntai-iltana. Lopputulemana oli, että kiinteistöistä kaksi oli niin huonossa kunnossa, että ne olisi syytä poistaa käytöstä. Kahdessa rakennuksessa toimintaa voitaisiin jatkaa, mutta niissä täytyisi tehdä pikaisesti korjaavia toimenpiteitä. Lisäksi rakennuksissa tulisi aloittaa tehostettu sisäilman laadun seuraaminen. Yksi kiinteistö ei tarvinnut erityisiä toimenpiteitä.

Maanantaina kunnan johtoryhmä laajennettuna terveystarkastajalla kokoontui pohtimaan asian juoksutusta ja tiedottamista. Tiistaiaamuna tuloksista ja jatkotoimenpiteistä kerrottiin kunnanhallitukselle. Iltapäivällä informoitiin henkilökuntaa ja illalla tiedotusvälineitä sekä vanhempia. Tuloksista kerrottiin täysin avoimesti.

Infossa kerrottiin myös, että väistötiloihin siirryttäisiin kahden kiinteistön osalta mahdollisimman pian. Kunta oli saneerannut yhden koulun osan väistötiloiksi, joten ensimmäiset oppilaat pääsivät siirtymään jo kahden viikon kuluttua raporttien saapumisesta. Väistötiloina toimivat parakit valmistuivat 2018, jolloin loputkin oppilaat pääsivät siirtymään väistötiloihin. Uusi koulukeskus valmistuu vuoden 2022 syksyllä.

Tämä oli malliesimerkki siitä, että kunta voi halutessaan tehdä päätöksiä nopeastikin. Kunnanjohto luotti terveystarkastajan tekemiin kokonaisarvioihin ja ryhtyi toimimaan heti. Toinen tärkeä tekijä onnistumisessa oli, että kunnanvaltuusto sitoutui koko prosessiin. Lisäksi merkillepantavaa oli, että kaikille tahoille informoitiin avoimesti tehdyistä toimenpiteistä ja sisäilmatutkimusten tuloksista.

Miten hyvät käytännöt näkyvät kunnan arjessa?

Esimerkiksi Sodankylän kunnassa kohina ja epätietoisuus on vähentynyt. Ihmiset ovat rauhallisempia sisäilma-asioihin liittyen. Asiat tuodaan nopeasti käsittelyyn ja käyttäjät ovat tietoisia siitä, että kunta ryhtyy toimenpiteisiin matalalla kynnyksellä.

Mikä on ollut tärkeää onnistumisen kannalta?

Yhteistyö eri tahojen kanssa ja avoin tiedottaminen kaikille osapuolille. Edellä kuvatun AKK-tapauksen juoksutuksessa auttoi terveystarkastajan näkövinkkelistä se, että kunnan johto luotti tekemiini raportteihin ja johtopäätöksiin. Olin melkeinpä hämmästynyt heidän kyvystään tehdä nopeasti päätöksiä ja suunnitelmia.

Millainen muutos on tapahtunut verrattuna aikaan, jolloin edellä mainitut toimintatavat eivät olleet käytössä?

Tärkein muutos on muissakin kuin Sodankylän kunnassa ollut se, että asioista kerrotaan käyttäjille avoimesti ja peittelemättä. Lisäksi tutkimusten taso on noussut. Ennen saatettiin ottaa ilmanäytteitä ja, jos ne olivat puhtaat, todeta, että ongelmaa ei ole. Nykyisin tehdään oikeanlaisia kuntotutkimuksia, jotta mahdollinen ongelman aiheuttava tekijä saadaan ratkaistua.

Mitä terveisiä lähettäisit muille kunnille?

Monesti tuntuu, että sisäilma-asiat ovat yhden miehen show, varsinkin pienillä paikkakunnilla. Totuus on kuitenkin se, että toimijoiden pitää muotoilla omat toimintatapansa niin, että kaikki sitoutuvat niihin ja toimivat sovitun mukaisesti. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa on todella tärkeää ja osaamiseen panostaminen organisaatioissa on äärimmäisen merkityksellistä. Mielestäni julkisella puolella pitäisi palkata enemmän omia rakennusterveysasiantuntijoita, jotka kävisivät kiinteistöjä läpi ennaltaehkäisevästi. Liian usein kiinteistö on jo niin huonossa kunnossa, että sitä ei kannata korjata.

Ymmärtääkseni suuremmilla kunnilla on jo omat RTA:t. Pienemmät kunnat voisivat toimia kimpassa ja palkata käyttöönsä yhteisen RTA-ihmisen, jolla olisi osaamista kiinteistöjen tutkimiseen. Liian usein näkee, että kuntien teettämät tutkimukset eivät ole riittävän laadukkaita. Sisäilma-asiantuntijoita voitaisiin käyttää myös saneerauksien ja uudisrakentamisen valvonnan apuna, jotta rakentajat eivät pääsisi vetämään mutkia suoriksi esimerkiksi kosteudenhallinnassa.

Toivon kaikille jaksamista ja hyvää motivaatiota sisäilmatutkimusten tekoon!

Lisätietoja: terveystarkastaja Juha Metso, Tunturi-Lapin ympäristöterveydenhuolto, juha.metso(at)sodankyla.fi, puh. 0400 421 451

Vinkit kunnista -juttusarjassa esitellään kuntien hyviä käytäntöjä sisäilmatilanteiden hoitamisessa. Jos kunnastasi löytyy sisäilma-asioiden hyvä käytäntö, ilmianna itsesi: terveet-tilat(at)gov.fi. Jaamme tietoa mielellämme eteenpäin. Laitetaan hyvä kiertämään!