Vinkit kentältä
Senaatti-kiinteistöjen sisäilmaongelmien nollatoleranssiohjelma tuottaa tulosta

Senaatti-kiinteistöt jatkaa panostusta sisäilmaongelmien ennaltaehkäisyyn sisäolosuhdeongelmien nollatoleranssiohjelmalla. Pitkäjänteisen työn ansiosta valtion rakennusten osalta sisäilmatilanne on monelta osin parantunut viime vuosina. Kiinteistöjä on korjattu ja uudistettu, toisaalta viestintään ja vuoropuheluun tilojen käyttäjien kanssa on panostettu.

Mikä Senaatti-kiinteistöt on? Kuka olet, mitä teet työksesi?

Senaatti-kiinteistöt on Senaatti-konserniin kuuluva valtion liikelaitos, joka vastaa valtion kiinteistövarallisuuden kehittämisestä ja ylläpidosta. Liikelaitos tarjoaa toimitiloja ja työympäristöjä valtionhallinnolle, kuten ministeriöille, virastoille ja laitoksille. Myös valtion kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista huolehtiminen kuuluu Senaatti-kiinteistöjen tehtäviin. Viime vuosina Senaatissa on panostettu sisäolosuhdetoimintaan voimakkaasti mm. sisäolosuhdeongelmien nollatoleranssiohjelmalla (vuodesta 2019). Senaatti-konserniin kuuluu myös Puolustuskiinteistöt ja Senaatin Asema-alueet Oy.

Olen Anne Korpi, sisäolosuhteiden erityisasiantuntija ja olen kohta 10 vuotta ollut mukana kehittämässä valtion työtilojen sisäolosuhteita ja sisäilmaongelmien vähentämiseen tähtääviä toimintatapoja.

Miten menee?

Raamit ovat kunnossa: Sisäilmaongelmien ennaltaehkäisemiseen ja toisaalta sisäilmatilanteiden käsittelyyn liittyen on tietoa, selvityksiä ja ohjeita tänä päivänä helposti saatavilla. Rakennusten ja tilojen sisäilmaturvalliseen rakentamiseen, tilojen oikeaan käyttöön, huoltoon, kunnossapitoon ja korjaamiseen on tarjolla hyvin perusteltuja toimintaohjeita. Ennakointiohjelmat valtaavat alaa ja keskustelussa on korostumassa terveyttä ja hyvinvointia edistävät tilat. Kansalaisten ja eri ammattiryhmien sisäilmaosaamisen kehittämiselle ja edelleen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiselle on luotu hyvät edellytykset mm. Terveet tilat -ohjelmassa.  

Laakereilla ei kuitenkaan voi jäädä lepäämään eikä edellä kuvattuun tilanteeseen tuudittautumaan ja tyytymään. Maailma ja olosuhteet muuttuvat tavoilla, jotka nostavat sisäilmakysymykset jälleen esille: Nyt on ratkaistava, miten sisätilat säilyvät viihtyisinä ja terveellisinä myös ilmastonmuutoksen aikaansaamissa äärimmäisissä sääoloissa. Ja millaisia vaikutuksia etätyöskentelyn lisääntymisellä tai rakennusten energiatehokkuuden parantamisella on sisäilmaan liittyviin tarpeisiin. Ja miten käytettyjen rakennusmateriaalien uudelleenkäyttö voidaan toteuttaa sisäilmanäkökulmasta turvallisesti. Lisäksi puhuttaa tekoälyn valjastaminen avuksi myös rakennusten sisäilman laadun ja energiatehokkuuden optimointiin.

Mikä on näkemyksesi tämänhetkisestä sisäilmatilanteesta Suomessa ja valtion kiinteistöissä?

Suomen sisäilmakeskustelu oli pitkään negatiivissävyistä, vaikka kansainvälisten vertailujen mukaan Suomessa on keskimäärin parempi sisäilma radonia lukuun ottamatta ja rakennusten kosteus- ja homevaurioita vähemmän kuin muissa Euroopan maissa. Mutta nyt erilaisten julkisten rakennusten ohjelmien ja selkeiden strategisten panostusten myötä rakennusten kuntoon satsaaminen näkyy. Hyväksi havaittuja käytäntöjä ja toimintamalleja on saatettu mahdollisimman laajaan käyttöön.

Valtion rakennusten osalta sisäilmatilanne on monelta osin parantunut viime vuosina. Kiinteistöjä on korjattu ja uudistettu, toisaalta viestintään ja vuoropuheluun tilojen käyttäjien kanssa on panostettu.

Ajankohtaisena sisäolosuhdeasiana voisin mainita valtion kiinteistöjen äskettäin päättyneestä energiansäästöohjelmasta. Energiakriisin takia laskimme maltillisesti huonelämpötiloja ja säädimme talotekniikan asetusarvoja säästäen näin 100 GWh energiaa syksystä 2022 vuoden 2023 loppuun mennessä. Tarkasti seuraamastamme asiakaspalautteesta kävi ilmi, että joissakin tiloissa tämä laski lämpöviihtyvyyttä siinä määrin, että niissä lämpötiloja tullaan nostamaan hallitusti.

Mikä on mielestäsi tärkeintä sisäilman laadun parantamisessa?

Kuten sisäilmaongelmien syytkin ovat moninaisia, niin ratkaisujakin täytyy valmistella useammasta suunnasta.

Yksi tärkeimmistä tekijöistä on aiheen jatkuva esillä pitäminen ja muistuttelu opastamisen ja koulutuksen keinoin. Tämä koskee niin ammattilaisia kuin kansalaisiakin. Rakentamisen ammattilaisten hyödynnettäväksi ja tietoisuuteen on saatettava uusimmat tutkimustulokset, suositukset sekä alan parhaat käytännöt. Kansalaisten ymmärrystä sisäilmaan vaikuttavista tekijöistä omassa asuin- ja työympäristössään ja sisäilmaongelmien ennusmerkeistä sekä vaikuttamisen kanavista on säännöllisesti kasvatettava.

Toiseksi rakennuksen ja talotekniikan ennakoiva huolto ja oikea-aikainen kunnossapito ovat avainasemassa terveellisten ja turvallisten sisäolosuhteiden ylläpitämisessä. 

Kolmanneksi listaisin sen, että tutkimustakin tarvitaan, koska emme suinkaan ymmärrä kaikkien sisäilmaan vaikuttavien ilmiöiden taustoja tai terveyshaittojen syntymekanismeja ja siten kohdenna mahdollisia toimenpiteitä aina oikein.

Mitkä ovat vinkkisi sisäilma-asioissa ja mitä niiden toteuttaminen käytännössä vaatisi?

Kyse on pitkäjänteisestä työstä sisäilmaongelmien ehkäisemiseksi, joka alkaa jo suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa ja jatkuu rakennusten kunnon tarkkailemisena rakennusten käytön aikana. Kaikki rakentamisen ketjuun liittyvät osapuolet ottavat vastuun omasta osuudestaan. Kun tiedetään, miten kuuluisi toimia, näin myös tehdään ilman selittelyjä. Mahdollisten sisäilmatapausten hoitaminen on tehtävä nopeasti niin, että tilankäyttäjille koituu tilanteesta mahdollisimman lyhytkestoisesti ja mahdollisimman vähän haittaa. Lisäksi työ edellyttää avointa ja ajantasaista aiheesta viestimistä.

Käytännössä tällainen kokonaisvaltainen lähestyminen vaatii johdon sitoutumista ja asiaan osoitettuja henkilö- ja raharesursseja. Tässä yhteydessä on rohkeasti puhuttava myös johtamistavoista, muutosjohtamisesta ja työkulttuurista.

Mitä sisäilmaan liittyvää Senaatti-kiinteistöllä on tällä hetkellä vireillä?

Sisäolosuhdeongelmien nollatoleranssiohjelmamme jatkuu edelleen. Siihen liittyen painotuksena on rakennuttamisen laadunvarmistus ja päivitetyn rakennuskatsastusmallimme vieminen käytäntöön. Satsaamme edelleen voimakkaasti oman henkilöstömme sisäilmaosaamisen kasvattamiseen.

Mitä terveisiä lähettäisit muille toimijoille, kunnille ja Terveet tilat -ohjelmalle?

Jatketaan tällä tiellä ponnisteluja terveyttä ja viihtyisyyttä ylläpitävien tilojen aikaansaamiseksi ja jaetaan hyviksi osoittautuneita käytäntöjä toisillemme!

Vinkit kentältä -juttusarjassa esitellään hyvän sisäilman eteen tehtävää työtä Terveet tilat -ohjelman sidosryhmissä. Jos haluat oman yhdistyksesi tai järjestösi mukaan juttusarjaan, ilmianna itsesi: terveet-tilat(at)gov.fi. Jaamme tietoa mielellämme eteenpäin. Laitetaan hyvä kiertämään!