Säteilyturvakeskus suosittelee
Radonmittauskausi on taas käynnissä
Radon on hajuton ja näkymätön radioaktiivinen kaasu, jota voi esiintyä sisäilmassa. Koska radonia ei voi mitenkään aistia, on mittaaminen ainoa tapa saada radonpitoisuus selville. Säteilyturvakeskus suosittaa, että radonmittaukset tehdään koko Suomessa, sillä suuria radonpitoisuuksia on mitattu kaikenlaisilla alueilla. Radonmittauskausi on 1.9.–31.5.
Suomessa sisäilman radonpitoisuudet ovat suurempia kuin useimmissa muissa maissa. Syyt suuriin radonpitoisuuksiin löytyvät geologiasta, rakennustekniikasta ja ilmastosta. Radon syntyy uraanista useiden hajoamisten kautta. Suomen graniittisen kallio- ja maaperän uraanipitoisuus on keskimäärin suurempi kuin koko maailmassa. Hyvin ilmaa läpäisevillä sora- ja hiekkaharjuilla radonpitoinen ilma pääsee liikkumaan helposti. Harjuille perustetuissa taloissa radonpitoisuudet ovat selvästi suurempia kuin lähiympäristön muille maalajeille perustetuissa taloissa. Säteilyturvakeskus suosittaa, että radonmittaukset tehdään koko Suomessa, sillä suuria radonpitoisuuksia on mitattu kaikenlaisilla alueilla.
Radon aiheuttaa keuhkosyöpää
Pitkäaikainen oleskelu suuressa radonpitoisuudessa lisää merkittävästi riskiä sairastua keuhkosyöpään. Suomessa arviolta noin 150 - 270 henkilöä saa vuosittain keuhkosyövän radonista. Nykykäsityksen mukaan radon ei aiheuta muita terveyshaittoja kuin keuhkosyöpää.
Radonin torjuminen
Helpointa radonin torjuminen on talon rakennusvaiheessa, mutta sisäilman suurta radonpitoisuutta voidaan alentaa myös esimerkiksi radonimurilla. Talon alla oleva maaperä on merkittävin radonin lähde. Rakennukseen radon kulkeutuu perustuksessa olevien rakojen ja alapohjarakenteiden epätiiveyskohtien kautta.
Radonin mittaaminen
Säteilyturvakeskus suosittelee, että sisäilman radonpitoisuus mitataan kaikissa pientaloissa sekä kerrostalojen ensimmäisen kerroksen asunnoissa. Asumiskäyttöön tarkoitetuissa rakennuksissa rakennuksen omistaja vastaa yleensä radonmittauksesta. Sen sijaan työpaikoilla työnantajan vastuulla on työpaikan radonturvallisuus, kuten muutkin työturvallisuusasiat. Työnantaja vastaa työpaikalla tehtävistä radonmittauksista, vaikka työpaikka toimisi vuokratuissa tiloissa. Työnantajan on selvitettävä työtilojen radonpitoisuudet säteilylain (859/2018) 155 §:n mukaisesti.
Mittaukset tehdään vähintään kahden kuukauden kestoisina purkkimittauksina mittauskaudella 1.9.–31.5.
Tekstilähteenä käytetty Säteilyturvakeskuksen Radonuutiskirjettä 3 | 27.8.2024 ja Säteilyturvakeskuksen verkkosivujen Radon-osiota.
