Vinkit kentältä
Olemassa olevan ja oikean tiedon käyttöönotossa on Asumisterveysliiton mukaan parannettavaa – ei kuitenkaan ole olemassa ongelmaa, jolle ei voitaisi tehdä jotakin

Terveet tilat -hanke
Julkaisuajankohta 13.6.2023 10.00
Vinkit kentältä -logo

Poikkitieteellisen yhteistyön ja järjestöjen erityisosaamisen hyödyntäminen voisi Asumisterveysliitto AsTe ry:n mukaan olla merkittävä tekijä sisäilman ja rakentamisen laadun parantamisessa. AsTe pyrkii edistämään kansalaisten asumis- ja rakennusterveyttä viemällä tietoa konkreettisesti kentälle. Tavoitteena on, että ihmiset olisivat oman asumisasiansa asiantuntijoita. Tähän tarvitaan kuitenkin yksiselitteisiä ja selkeitä ohjeistuksia sekä molemminpuolista kunnioitusta.

Mikä Asumisterveysliitto AsTe ry on? Kuka olet, mitä teet työksesi?

Olen AsTe ry:n pitkäaikainen toiminnanjohtaja ja sertifioitu rakennusterveysasiantuntija Hannele Rämö. Järjestömme pääasiallinen tehtävä on edistää kansalaisten asumis- ja rakennusterveyttä. Julkaisemme kartoituksia niihin liittyvistä epäkohdista ja autamme hädänalaisessa tilanteessa olevia kansalaisia, joilla on joskus vakaviakin rakennusterveysongelmia. Epäonniset asuntokaupat muodostavat merkittävän asiakasryhmän.

Hannele Rämö
Hannele Rämö

Miten menee?

Tällä osa-alueella tulevaisuus ei näytä kovin valoisalta. Realisti kun olen, on todettava, että asumiseen liittyvät tilanteet ovat monimutkaistuneet ja avun saanti kentällä on vaikeutunut merkittävästi aiemmasta. Taloyhtiöiden on yhä vaikeampi saada rahoitusta korjauskohteisiin ja moni taloyhtiö on jatkossa menossa suoraan konkurssiin. Taloyhtiöissä kuitenkin asuu tavallisia ihmisiä, joilla ei ole olemassa kurkiorressa nyssäkkää ”löysää rahaa”.

Mikä on näkemyksesi tämänhetkisestä sisäilmatilanteesta Suomessa?

Tietoa on hyvin runsaasti, jos sitä haluaa. On kuitenkin olemassa myös liikaa tietoa, joka ei ole asianmukaista, ja on olemassa liian paljon asiantuntijoita, joiden pääasiallinen tehtävä on tehdä yritykselle kassavirtaa piittaamatta siitä, että avuntarvitsija on vähävarainen perhe tai ihminen. Tässä suhteessa tilanne ei ole kovin hyvä ongelmissa olevan asukkaan kannalta. Tutkimukset ja selvitykset ovat erittäin kalliita, koska niihin voi saada valtion rahoitusta. Välttämättä niistä todellisissa tilanteissa ei ole apua. Se on ilahduttavaa, että asumisterveys on alkanut kiinnostaa.

Mikä on mielestänne tärkeintä sisäilman ja rakentamisen laadun parantamisessa?

Ensimmäinen huomioitava asia on se, että ei ole olemassa ongelmaa, jolle ei voitaisi tehdä jotakin. Positiivisen ilmapiirin luominen on tärkeässä roolissa. Olemassa olevan ja oikean tiedon käyttöönotossa on parantamisen varaa kaikilla osa-alueilla. Poikkitieteellinen yhteistyö kannattaa. Välillä sisäilmaan liittyviä asioita ylidramatisoidaan ja toisaalta myös vähätellään. Olen ollut alalla mukana pitkään ja nähnyt myös sen, kuinka valmistalojen puolella oikeat asiat on otettu käyttöön eikä rakennusvirheitä enää tehdä niin paljon.

Mitkä ovat teidän vinkkinne sisäilma-asioissa ja mitä niiden toteuttaminen käytännössä vaatisi?

Ohjeistusten tulisi olla niin yksinkertaisia, selkeitä ja yksiselitteisiä että ne ovat käytäntöön helposti sovellettavissa. Ihmisten tulisi itse tulla oman asumisasiansa asiantuntijaksi. Asiantuntijoiden tulisi kunnioittaa myös ihmistä, kodin asukasta, vaikka hän ei olekaan rakennusalan asiantuntija. Liian paljon kodin asumisterveyteen, rakennuksen mikrobiologiaan ja vastuukysymyksiin liittyviä selvityksiä, tutkimuksia ja korjaustoimia ulkoistetaan, eikä niistä haluta ottaa itselle kokonaisvastuuta.

Mitä sisäilmaan liittyvää teillä on tällä hetkellä vireillä?

Olemme mm. Omakotiliiton kanssa tehtävän yhteistyön kautta vieneet neljän vuoden ajan asumiseen liittyvää tietoutta konkreettisesti kentälle useilla kymmenillä paikkakunnilla. Tavoitteena on ollut tehdä oman kodin huolto- ja kunnossapito tutuksi sekä tuoda rakennuksiin liittyvät tyypilliset hajut (tetrakloorianisoli, kreosootti, haitta-aineet) julkisuuteen ja pitkässä juoksussa mahdollisesti myös kuntotarkastusten piiriin. Em. seikat eivät ole kuntotarkastuksissa esiin tulevia asioita ja siksi moni ostaa perheelleen hajupommin, josta ei pääse eroon tavanomaisin keinoin. Monet ikäihmiset ovat suorastaan hajutalojen vankeina irtaimistoineen ja se pommi periytyy sitten pakettina lähiomaisille.

Mitä terveisiä lähettäisit muille järjestöille, kunnille ja Terveet tilat -ohjelmalle?

Tämän alan järjestöjä on olemassa niukalti, joten niiden jokaisen erityisosaamista kannattaa hyödyntää ja käyttää yhä enemmän työssään. Yhteistyötä pitäisi lisätä. Tämän yhteistyön toteuttamisen soisin myös kunnille ja Terveet tilat -ohjelmalle. Nythän TT28-ohjelma koskettaa julkista rakentamista ja olemassa olevaa rakennuskantaa. 

Lisätietoja:
toiminnanjohtaja Hannele Rämö, [email protected]

Vinkit kentältä -juttusarjassa esitellään hyvän sisäilman eteen tehtävää työtä Terveet tilat -ohjelman sidosryhmissä. Jos haluat oman yhdistyksesi tai järjestösi mukaan juttusarjaan, ilmianna itsesi: terveet-tilat(at)gov.fi. Jaamme tietoa mielellämme eteenpäin. Laitetaan hyvä kiertämään!