Kosteusasetuksen toimivuustarkasteluhanke on valmistunut

Hankkeessa tarkasteltiin kosteusasetuksen yleistä toimivuutta sekä arvioitiin asetuksen tunnettuutta. Toimivuustarkastelua tehtiin lisäksi ennalta määritellyillä osa-alueilla, joita olivat rakentamisen sujuvuus, laatu ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Tavoitteena oli löytää kriittiset muutostarpeet ja antaa muutosehdotukset nykyiseen kosteusasetukseen. Hankkeen loppuraportti on nyt julkaistu.

Hankkeen tausta ja toteutus

Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta (kosteusasetus, 782/2017) on maankäyttö- ja rakennuslain 103 h §:n 3 momentin ja 117 c §:n 3 momentin nojalla annettu asetus, joka tuli voimaan 1.1.2018. Asetuksessa on seitsemän lukua ja 30 pykälää.

Uuden rakentamislain (751/2023) voimaantulon yhteydessä aiemmin maankäyttö- ja rakennuslain nojalla annetut asetukset, joihin kosteusasetuskin lukeutuu, jäivät toistaiseksi voimaan. Voimassa olevia asetuksia ei kuitenkaan voi enää muuttaa kumotun maankäyttö- ja rakennuslain nojalla. Mikäli asetusmuutoksia tai -päivityksiä tehdään, ne tulee tehdä rakentamislaissa annetuin valtuuksin, mutta aikarajaa ei ole.

Toimivuustarkastelua varten tietoa kerättiin verkkokyselyllä, haastatteluin ja työpajassa. Toimivuustarkastelun perusteella annetuista muutosehdotuksista tehtiin myös vaikutusarviointi. Huhtikuussa 2024 käynnistynyt hanke toteutettiin osana Terveet tilat 2028 -ohjelmaa ja siitä vastasi AFRY Finland Oy:n Rakennusfysiikan toimialan asiantuntijat. Työtä ohjasi alan asiantuntijoista koottu ohjausryhmä, jossa oli edustettuna kiinteistö- ja rakennusalan järjestö-, tutkimuslaitos-, viranomais-, suunnittelija- ja urakoitsijatahot. 

Keskeiset tulokset

Toimivuustarkastelun perusteella kosteusasetuksen todettiin olevan varsin toimiva pienistä täsmennystarpeista huolimatta. Asetuksen ei koettu hankaloittavan rakentamisen sujuvuutta. Rakentamisen laadun koettiin parantuneen erityisesti kosteudenhallinnan osalta. Tässä on menty hyvään suuntaan, sillä rakentamisaikaisella kosteudenhallinnalla on suuri vaikutus myös käytönaikaisen terveellisen sisäilman saavuttamisessa.

Myös asetuksen rakenne itsessään koetaan kohtuullisen hyväksi – yleisellä tasolla kirjoitettu asetus ei poissulje erilaisia toteutustapoja, asetus asettaa hyviä minimivaatimuksia toiminnallisuudelle ja asetuksen koetaan antavan pohjan laadukkaalle rakentamiselle. Toisaalta osa vastaajista kaipaa asetukseen enemmän konkretiaa.

Selvitystyössä kävi ilmi, että asetusta tai sitä taustoittavaa ja selostavaa kosteusohjetta (ympäristöministeriön ohje rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta) ei tunneta riittävän hyvin. Etenkin verkkokyselyn vastauksista oli tulkittavissa, että asetus- ja ohjetekstit sekoittuvat helposti keskenään, eikä niiden velvoittavuuden eroja kaikilta osin tunneta.

Kerätyn tietoaineiston perusteella voidaan ajatella, että kosteusasetus huomioi ilmastonmuutoksen, sillä asetuksen ymmärretään sisältävän sisäänkirjoitetun ajatuksen rakenteiden vikasietoisuudesta. Asetus koetaan kuitenkin nykyisellään varsin laajatulkintaisena ilmastonmuutosasiassa, minkä takia ilmastonmuutos haluttaisiin nostaa nykyistä paremmin ja painokkaammin esille.

Muutosehdotukset

Asiantuntijaryhmä laati kosteusasetuksen muutosehdotukset hankkeen tilaajan ohjeistuksen ja ohjausryhmässä tehtyjen päätösten perusteella. Muutosehdotukset päädyttiin antamaan kolmesta isommasta kokonaisuudesta: 1) muuttuvan ilmaston vaikutusten arviointi yleisesti, 2) rakentamisen laadunvarmistuksen merkityksen arviointi muuttuvassa ilmastossa sekä 3) kosteudenhallinnan sisällön, roolien ja vastuiden tarkentaminen. Tämän lisäksi loppuraportissa on esitetty joitakin pykäläkohtaisia muutosehdotuksia. 

Kosteusasetuksen toimivuustarkastelu osoittaa, että asetus on varsin toimiva, mutta tunnettuuden parantaminen ja muutamien täsmennysten tekeminen ovat tarpeen. Myös asetuksen rakenne itsessään koetaan hyväksi: asetus ei poissulje uusia hyviä toteutustapoja ja asetus asettaa hyvät minimivaatimukset toiminnallisuudelle. Toisaalta samaan aikaan osa toimivuustarkastelun kyselyihin vastaajista kaipaa asetukseen enemmän konkretiaa.

Toimivuustarkastelun perusteella tehdyt muutosehdotukset auttavat sopeutumaan paremmin ilmastonmuutokseen ja parantavat rakentamisen laatua. Ympäristöministeriö perehtyy kosteusasetuksesta tehtyyn toimivuustarkasteluun ja tekee myöhemmin päätöksiä asetuksen päivitystarpeista ja -ajankohdasta.

Vaikutusarviointi

Asiantuntijat tekivät myös vaikutusarvioinnin esittämilleen muutosehdotuksille. Vaikutusarvioinnissa todettiin, että esitetyillä muutoksilla on toteutuessaan vain vähäisiä taloudellisia, ympäristö- ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Positiivisia vaikutuksia odotetaan erityisesti terveellisen sisäilman ja rakentamisen laadun osalta.

Hankkeen loppuraportti on julkaistu Terveet tilat 2028 -ohjelman verkkosivuilla Oppaita ja selvityksiä -osiossa. Linkki raporttiin löytyy alta.
  
Lisätietoja hankkeesta
Simo Kinnunen, asiantuntija, Rakennusfysiikka, AFRY Finland Oy, [email protected]
Katja Outinen, rakennusneuvos, ympäristöministeriö, [email protected]