Vinkit kunnista
Joensuussa toimitilojen käyttäjät ja esihenkilöt sitoutetaan sisäympäristöohjeeseen

Terveet tilat -hanke 27.9.2021 8.30
Joensuussa toimitilojen käyttäjät ja esihenkilöt sitoutetaan sisäympäristöohjeeseen

Perehdytyksen kautta sitouttamisessa on onnistuttu. Tiloja käytetään ohjeen mukaisesti eli siihen, mihin tilat on suunniteltu käytettäviksi. Ilmoitusmenettelyssä erotetaan olosuhdeilmoitus ja oireilmoitus. Toimintatapa on selventänyt ja lyhentänyt ajallisesti prosessin läpivientiä. Vinkit kunnista -juttusarjassa esitellään kuntien hyviä käytäntöjä sisäilmatilanteiden hoitamisessa.

Tervehdys Joensuuhun! Kuka olet, mitä teet työksesi?

Olen Joni Sorjonen, 36-vuotias yhden tyttären isä Joensuusta. Koulutukseltani insinööri (YAMK). Tällä hetkellä hoidan tilakeskuksen johtajan viransijaisuutta Joensuun kaupungilla.

Sisäilma- ja korjausrakentamisen kuvioissa olen pyörinyt viimeiset kymmenisen vuotta. Vuonna 2016 suoritetun rakennusterveysasiantuntijan pätevyyden lisäksi matkalla tarttunut AHA- sekä kosteudenmittaaja-pätevyydet. Kaupungin palveluksessa olen ollut vuodesta 2017. 

Joni Sorjonen. Kuva: Jussi Lehkonen

Miten menee?

Joensuussa toimitiloissa korjausvelkaa on saatu kuriin korvaamalla vanhaa ja ongelmallista rakennuskantaa uusilla, energiatehokkaammilla ja toimivammilla tilaratkaisuilla. Tilaratkaisussa on viime vuosina panostettu käyttäjien viihtyisyyteen sekä tilojen muuntautumiskykyyn. Joensuun kaupungin kokonaisuudessaan esimerkillinen ilmastotyö tulee näkymään varmasti myös toimitilaratkaisuissa.

Mitkä ovat teidän hyvät käytäntönne sisäilma-asioissa ja miten ne käytännössä toteutetaan?

Uudistimme vuonna 2019 toimintamallin kehittämällä uuden sisäympäristöohjeen. Kokonaisuutta ohjaa kaupungin sisäympäristönohjausryhmä ja ongelmakohteissa sisäilma-asioiden ”työrukkasena” toimii kohdekohtainen moniammatillinen sisäilmatyöryhmä. Ilmoitusmenettelyn selkeä erottaminen olosuhdeilmoitukseen ja oireilmoitukseen on selventänyt ja lyhentänyt ajallisesti prosessin läpivientiä. Tässä ei kuitenkaan istuta valmiin päällä, vaan kehitetään ja päivitetään koko ajan.

Miten hyvät käytännöt näkyvät arjessa?

Käyttäjät saavat nopeasti apua ja olosuhdeongelmiin päästään puuttumaan ripeästi. Ongelmatilanteiden ratkaiseminen ilmoitusten jälkeen etenee ilman katkoksia ja moniammatillinen työ auttaa toinen toistaan. 

Mikä on ollut tärkeää onnistumisen kannalta?

Toimitilojen käyttäjien ja esihenkilöiden perehdyttäminen sekä sitouttaminen sisäympäristöohjeeseen. Käyttäjien toiminnassa keihäänkärki on ilmoittaminen, havainnoinnin ja ohjeiden mukaisen tilan käytön ohella. Työ ei missään nimessä ole valmista, mutta määrätietoisesti pyrimme tietoisuuden lisäämiseen perehdytyksen kautta.

Millainen muutos on tapahtunut verrattuna aikaan, jolloin edellä mainitut toimintatavat eivät olleet käytössä?

Ongelmakohteiden määrä vähentynyt merkittävästi ja toimijoiden vastuualueet ovat selkeytyneet. Olemassa olevien resurssien kohdentaminen tehostunut, joka on mielestäni tärkeää moniammatillisten ongelmien ratkaisussa. 

Mitä terveisiä lähettäisit muille kunnille?

Kannustan uudistumaan ennakkoluulottomasti myös sisäilma-asioissa sekä ottamaan parhaat palaset Terveet Tilat -tarjonnasta. Ohjeistuksessa ja toimintamalleissa tulee kuitenkin huomioida kuntien olemassa olevat resurssit sekä osoittaa vastuualueet entistä paremmin. Rohkeasti uudistaen!

Lisätietoja: vs. tilakeskuksen johtaja Joni Sorjonen, Joensuun kaupunki, joni.sorjonen(at)joensuu.fi

Vinkit kunnista -juttusarjassa esitellään kuntien hyviä käytäntöjä sisäilmatilanteiden hoitamisessa. Jos kunnastasi löytyy sisäilma-asioiden hyvä käytäntö, ilmianna itsesi: terveet-tilat(at)vnk.fi. Jaamme tietoa mielellämme eteenpäin. Laitetaan hyvä kiertämään!

kunnat
rakentaminen
sisäilma
terveys