Koulutuksen 3 materiaali: saneeraustyömaan kosteudenhallinta
Koulutussarjan kolmas kerta 12.5.2022 oli suunnattu erityisesti korjaushankkeisiin keskittyneille rakentajille, mutta se soveltui hyvin myös esimerkiksi rakennushankkeiden projektipäälliköille ja työmaavalvojille. Koulutus esitteli kosteudenhallintaan liittyviä rakennusfysikaalisia perusteita, työmaan kosteusriskien hallintaa sekä materiaalien kosteushallintaa (betoni- ja puurakentamisen eroavaisuudet).
Koulutus vastasi mm. kysymyksiin: Kuinka kosteusriskejä hallitaan korjaustyömaan kireiden aikataulujen ja muuttuvien suunnitelmien paineissa? Miten kosteudenhallintaa toteutetaan käytössä olevassa kohteessa? Miten varmistetaan olemassa olevien rakenteiden kosteustekninen toimivuus?
Koulutuksen/koulutusmateriaalin sisältö
Kosteudenhallinnan taustaa ja säädöksiä
Kosteudenhallinnan toimintamallit
Kosteudenhallinnan työmaavaiheen suunnittelu
Erilaisten korjausrakennushankkeiden kosteudenhallinnan erityispiirteet
Olemassa olevien rakenteiden kosteusteknisen toiminnan varmistaminen
Riskirakenteiden korjaaminen
Nostoja koulutusmateriaalin sisällöstä
Koulutus keskittyi korjausrakentamisen kosteudenhallinnan erityispiirteisiin. Iltapäivässä käsiteltiin kevennettynä kosteudenhallinnan tausta ja prosessit sekä rakenteiden ja materiaalien kestävyyttä ja kosteusteknisten korjausten tekemistä.
Lainsäädäntö, ohjeet ja menetelmät kosteudenhallintaan on laadittu pääosin uudisrakentamista varten, joten korjausrakentamisessa joudutaan soveltamaan runsaasti. Esimerkiksi Kuivaketju10-toimintamallin käyttö vaatii soveltamista, mutta riskilistaa voidaan käyttää pohjana kosteudenhallintasuunnitelmaa laadittaessa. Energiamääräykset ja -tavoitteet tuovat myös haasteita rakenteiden korjaamiseen. Korjaustyö ei saa heikentää rakenteen kosteusteknistä toimivuutta, ja ratkaisujen on oltava mahdollisimman vikasietoisia.
Korjaushankkeissa ei huolellisista tutkimuksista huolimatta saada vielä suunnitteluvaiheessa kaikkea selville, joten urakoitsijan havainnot työmaalla ovat tärkeitä. Rakennekatselmuksen yhteydessä on hyvä miettiä uudestaan, ovatko suunnitellut toimenpiteet riittävät ja oikeanlaiset. Vanhojen rakenteiden vauriot ja kosteustasot on huomioitava. Korjaustöiden tavoitetaso ja laadunvarmistusten toteutus on oltava kaikilla tiedossa ennen kuin korjaaminen alkaa.
Kosteudenhallintasuunnitelmaa laatiessa on hyvä käydä läpi kaikki suunnitelmadetaljit kosteudenhallinnan näkökulmasta. Suunnitelmissa kannattaa kiinnittää huomiota uuden ja vanhan rakenteen rajapintoihin, rakenteen kokonaisuuden kosteustekniseen toimivuuteen sekä sen kosteusturvalliseen toteuttamiseen. Kosteudenhallintasuunnitelmassa listataan rakennekohtaiset kosteusriskit sekä keinot niiden vähentämiseen. Tavoitteena on vikasietoiset rakenteet, jotka kestävät tulevaa kosteusrasitusta. Materiaalien homehtumisherkkyys huomioidaan ja vältetään herkkien materiaalien käyttöä kosteusteknisesti haastavissa paikoissa.
Vanhat rakenteet aiheuttavat kosteusriskejä korjauskohteeseen. Vanhat betonirakenteet kuivuvat kastuessaan hitaasti, ja mikrobivauriot voivat kiihtyä uudesta kosteudesta. Vanhojen rakenteiden suojaus on tärkeä osa korjaustyömaan kosteudenhallintaa.
Hankkeen osapuolien on syytä varautua aikatauluviiveisiin, koska työmaa-aikana tarvitaan usein lisätutkimuksia ja -suunnittelua. Liian kireä aikataulu vaikeuttaa kosteudenhallinnan hallittua toteutusta. Mahdollisia rakenteissa piileviä kosteus- tai mikrobiongelmia voi pohtia yhteisessä kosteudenhallintapalaverissa jo ennen töiden aloitusta, mikä vähentää yllätyksistä aiheutuvaa kiirettä. Urakoitsijan aiempi kokemus vastaavista kohteista on tärkeää korjaustöiden onnistumiselle.
Kouluttajana ja materiaalin tuottajana toimi rakennetun ympäristön suunnittelu- ja konsultointiyritys Sitowisen sisäilmahankkeiden asiantuntija Laura Salo.