KATORRE-raportti julkaistu
Radonin riskien torjunnan kansallinen suunnitelma tuottaa tulosta
Vuonna 2020 julkaistu kansallinen toimintasuunnitelma (KATORRE) tähtää radonista aiheutuvien riskien ehkäisemiseen. Tuoreessa raportissa tarkastellaan, mitä on saavutettu vuosina 2020–2024. Toimeenpanoa voidaan pitää kattavana ja pääosa tavoitteista on saavutettu.
Toimintasuunnitelman päätavoitteita ovat radonista aiheutuvien keuhkosyöpien määrän vähentäminen, väestön radonaltistuksen pienentäminen sekä sisäilman radonpitoisuuden ja siihen liittyvien riskien tunnettavuuden lisääminen.
Radon lisää erityisesti tupakoivien keuhkosyöpäriskiä. Säteilyturvakeskuksen (STUK) radonrekisterin mukaan asuntojen ja työpaikkojen radonpitoisuudet ovat pysyneet keskimäärin samalla tasolla, eikä viitearvon ylittävien pitoisuuksien osuus ole juuri muuttunut.
Radonpitoisuudet ovat kuitenkin selvästi pienentyneet 1980-luvun puolivälin jälkeen rakennetuissa tai sitä uudemmissa rakennuksissa. Asuntojen radonmittauksia tehdään kuitenkin melko vähän. Vuosina 2019–2023 radonkorjauksia tehtiin 407 asunnossa, ja kaikissa näissä pitoisuudet saatiin viitearvon alapuolelle. Työpaikoilla on tapahtunut merkittävää edistystä: vuodesta 2020 alkaen arviolta 3 400 työntekijän altistus on pystytty pienentämään turvalliselle tasolle.
Radontietoisuutta on lisätty monin eri tavoin
Terveet tilat 2028 -ohjelmassa radon sisällytettiin osaksi Sisäilmasto-ongelman ratkaiseminen -tilaajaopasta. Valvira on ohjannut kuntien terveydensuojeluviranomaisia asuntojen ja muiden oleskelutilojen valvontakäytännöissä muun muassa ohjauskirjeellä ja koulutustilaisuuksin. Lisäksi kansalaisille ja toimijoille on viestitty verkkovälitteisesti. STUK on jakanut radontietoa aktiivisesti, muun muassa julkaisemalla maksuttoman ja kaikille avoimen verkkokurssin radonmittausten toteuttamisesta.
Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmässä on uudistettu sisäilmaan liittyvän oireilun ja sairastumisen hoitosuositusta, jossa radon on tunnistettu yhdeksi merkittävimmistä sisäympäristön altisteista Suomessa.
Kuntien käsityksiä sisäilmaongelmien syistä selvitettiin osana Kansallista sisäilma ja terveys -ohjelmaa. Kyselyn mukaan radonia pidetään edelleen harvinaisena syynä sisäilmaongelmiin, mikä osoittaa tarpeen jatkaa riskitietoisuuden lisäämistä.
Edistysaskeleista huolimatta toimeenpanoa, valvontaa ja viestintää on tärkeä jatkaa. Erityisesti on tärkeää viestiä siitä, ettei Suomessa voida määritellä pysyviä radonriskialueita, sillä pitoisuudet vaihtelevat suuresti alueittain. Lisäksi radonmittaukset ovat edelleen harvinaisia, ja siksi niiden tekemistä suositellaan nykyistä laajemmin, erityisesti pientaloissa ja kerrostalojen alimmissa kerroksissa.
Kansallinen toimintasuunnitelma perustuu EU:n säteilysuojelun perusnormidirektiiviin (2013/59/Euratom), joka velvoittaa jäsenvaltiot laatimaan kansallisen suunnitelman radonin aiheuttamien pitkän aikavälin riskien ehkäisemiseksi.
Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut alkuperäisen uutisen 19.8.2025.
Lisätietoja:
neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola, p. 0296 163 282, etunimi.sukunimi(at)gov.fi
