Pätevyysjärjestelmästä hyötyä terveyshaittojen selvittämisessä
WitMill Oy arvioi sosiaali- ja terveysministeriön (STM) toimeksiannosta yhdessä KPMG Oy Ab:n kanssa terveydensuojelulaissa mainittujen ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysjärjestelmän ja asumisterveysasetuksessa säädettyjen pätevyysvaatimusten toimivuutta. Pätevyysjärjestelmän ulkoisen arvioinnin johtopäätöksenä todetaan, että järjestelmä on ollut iso harppaus oikeaan suuntaan.
Pääsääntöisesti järjestelmä toimii hyvin, eikä arvioinnissa havaittu tarvetta merkittäviin muutoksiin. Arvioinnin tulosten perusteella suositellaan järjestelmän eri osien kokonaisvaltaista kehittämistä erityisesti asuntojen terveydensuojeluvalvonnan tarpeiden näkökulmasta. Kehittämissuosituksia annetaan niin koulutukseen, henkilösertifiointiin kuin viranomaistoimintaankin liittyen.
Pätevyyden todentaminen perustuu valtakunnalliseen henkilösertifiointiin, josta vastaavat STM:n nimeämät Eurofins Expert Services Oy ja FISE Oy. Arvioinnissa keskeisessä roolissa olivat sidosryhmien näkemykset, joita kartoitettiin haastatteluiden ja verkkokyselyn keinoin. Arvioinnin tulokset tarjoavat kattavan kokonaiskuvan järjestelmän toimivuudesta eri sidosryhmien näkökulmasta.
Henkilösertifiointijärjestelmän ensisijaisena tarkoituksena on ollut taata ulkopuolisten asiantuntijoiden osaaminen terveyshaitan arviointia tukevissa tutkimuksissa terveydensuojeluviranomaisten näkökulmasta. Arvioinnin perusteella järjestelmä vastaa tarkoitustaan ja pääosin tuottaa niin viranomaisten kuin asiantuntijoidenkin näkökulmasta riittävän päteviä asiantuntijoita ja terveyshaitan arviointia tukevaa tutkimustietoa. Pätevyysjärjestelmän hyödyllisyyteen terveyshaittojen selvittämisessä ollaan keskimäärin melko tyytyväisiä. Melko tyytyväisiä ollaan myös sertifioitujen asiantuntijoiden osaamisen riittävyyteen, sertifioitujen asiantuntijoiden saatavuuteen, pätevyysjärjestelmän toimivuuteen ja sen prosessien sujuvuuteen.
Koulutusta halutaan kehittää edelleen
Myös koulutukseen ollaan melko tyytyväisiä, vaikka sen tasalaatuisuuteen suhtaudutaankin varauksella. Vastaajat ovat keskimäärin melko paljon samaa mieltä siitä, että pätevyyteen tähtäävä koulutus on toimivaa, koulutuksen sisältö on tarkoituksenmukainen ja että asiantuntijan pohjakoulutus- ja työkokemusvaatimus on tarkoituksenmukainen ja ajantasainen. Koulutusta halutaan silti kehittää tulevia työtehtäviä paremmin tukevaksi. Liki puolet vastaajista on sitä mieltä, että taustakoulutus tulisi ottaa vahvemmin huomioon henkilösertifiointiprosessissa. Myös aiemmin hankitun osaamisen todentamista halutaan yhdenmukaistaa ja kehittää.
Sertifikaatin ylläpitämisen menettelyä pidetään keskimäärin toimivana. RTA-sertifikaatin ylläpitämisen kustannuksia jossain määrin kritisoidaan. Myös valvontakäytännöt – tällä hetkellä malliraportteihin perustuvat pistokokeet - voisivat haastattelujen perusteella olla vaikuttavampia.
Sertifioitujen asiantuntijoiden kysyntä näyttää julkisella sektorilla painottuneen muihin kuin laissa tarkoitettuihin tehtäviin, ja viranomaisprosesseissa painopiste vaikuttaa siirtyneen muiden oleskelutilojen tutkimuksista asuntojen tutkimiseen. Ulkopuolisille, sertifioiduille asiantuntijoille ohjattujen tapausten määrä näyttää näissä kasvaneen. Sertifioitujen asiantuntijoiden määrä koetaan tällä sektorilla kuitenkin riittämättömäksi etenkin syrjäseuduilla. Ongelmia esiintyy myös asiantuntemuksen riittävyyteen ja raporttien laatuun liittyen. 60 % vastanneista viranomaisista onkin sitä mieltä, että selvitysraporttien sisällöstä tulisi säätää – tämä auttaisi yhdenmukaistamaan toimintaa ja laatua.
Lisätietoja selvityksestä:
Heli Paavola, WitMill Oy ja Vesa Pekkola, STM
