Koulurakennusten todellisesta kunnosta tarvitaan tietoa – KouluKunto vastaa haasteeseen

Valtioneuvoston rahoittamassa Koulurakennusten kunto ja sisäilmasto (KouluKunto) -hankkeessa muodostetaan kokonaiskuva Manner-Suomen oppilaitosrakennuskannan kunnosta. Hankkeessa kartoitetaan yleissivistävien oppilaitosrakennusten rakenteiden, ilmanvaihdon ja sisäilmaston nykytilaa. Hankkeen toteuttavat Aalto-yliopisto, Rakennustietosäätiö RTS, Suomen Kuntaliitto ja Tampereen yliopisto.

Julkisen keskustelun ja raportoitujen ongelmakohteiden perusteella on viime vuosikymmenen aikana syntynyt yleinen käsitys Suomen koulurakennusten huonosta kunnosta ja sisäilman laadusta koulurakennuksissa. Todellinen tutkimustieto aiheesta on kuitenkin hajanaista ja varsinkaan koko oppilaitosrakennuskannan tilannetta kartoittavaa tutkimusta ei ole aiemmin tehty. KouluKunto-hanke tarttuu nyt haasteeseen uusin menetelmin.

Yhdenmukaisella ja kattavalla aineistolla hahmotetaan kokonaiskuva

Olemassa olevat tutkimusaineistot painottuvat pääosin ongelmaisiksi tunnistettuihin rakennuksiin, eikä niitä ole tehty yhtenäisin menetelmin, jotta eri tuloksia voitaisiin yhdistää tai vertailla. Tämä on vaikeuttanut todellisen kokonaiskuvan hahmottamista sekä ohjaavaa päätöksentekoa valtion ja kuntien tasolla.

”Nykyisillä yhdenmukaisilla menetelmillä ja ohjeilla tehdyt sisäilmasto- ja kosteustekniset selvitykset sekä altistumisolosuhdetiedot mahdollistavat vertailukelpoisen aineiston keräämisen niistä kunnista, joissa menetelmiä ja ohjeita on käytetty. Aineiston perusteella voidaan muodostaa aikaisemmin puuttunut kokonaiskuva koulurakennusten rakenteiden ja ilmanvaihtojärjestelmien kunnosta sekä niiden vaikutuksesta sisäilmastoon ja altistumisolosuhteisiin” kertoo Rakennustietosäätiön tutkimusjohtaja Katja Tähtinen.

Tutkimusaineistoa kerätään hankeyhteistyössä mukana olevien kuntien tiedoista, mutta aineiston muodostamisessa pyritään mahdollisimman hyvään yleistettävyyteen koko Suomea ajatellen.

Aineistossa otetaan huomioon Rakennusten kosteus- ja sisäilmateknisen kuntotutkimus -oppaan (ympäristöministeriö 2016) ja Työterveyslaitoksen altistumisolosuhteiden arviointimenettelyn (2017) mukaan tehtyjen selvitysten tulokset viimeisen viiden vuoden ajalta sekä kuntien oppilaitosrakennusten pitkän tähtäimen suunnitelmat ja tehtyjen kuntoarvioiden tulokset. Huomiota kiinnitetään erityisesti aineiston hyvään vertailtavuuteen ja yhdenmukaisuuteen.

Myös tieto rakennuksista, joihin ei ole kohdistettu kuntotutkimuksia tai korjaustarvesuunnittelua, on aineistossa tärkeä. ”Oleellista on, että aineisto ei sisällä pelkästään sisäilmaongelmaisiksi tiedettyjen rakennusten tietoja tai tietoja vain niistä kunnista, joissa kosteus- ja sisäilmateknisiä tutkimuksia on tehty, vaan pyrkii antamaan todenmukaisen ja kattavan kuvan koko oppilaitosrakennuskannasta”, toteaa projektipäällikkö Camilla Vornanen Aalto-yliopistosta. ”Parhaassa tapauksessa hankkeen aineistolla voidaan joko muuttaa Suomen koulurakennusten kuntoon liittyvää huonoa mainetta tai osoittaa selkeitä rakennuskannan hallinnan ongelmakohtia laajaan, yhdenmukaiseen tietoon pohjautuen.”

Erityistarkastelussa ilmanvaihtoon ja ilmastonmuutokseen liittyvät kysymykset

Tutkimusten ja selvitysten mukaan ilmanvaihto on yksi merkittävimmistä ongelmien syyksi mainituista tekijöistä. Viime vuosina onkin käyty vilkasta keskustelua ilmanvaihdon käyntiajoista ja paine-erojen vaikutuksista sisäolosuhteisiin oppilaitosrakennuksissa. Hankkeessa paneudutaan tähän teemaan Tampereen yliopiston monipuolisten tutkimusaineistojen yhdistelyllä ja analysoinnilla. Oman ansaitun osansa hankkeen erityistarkastelun kohteena saa ilmastonmuutos: kuinka se vaikuttaa rakennusten lämpö- ja kosteustekniseen toimintaan tulevaisuudessa ja miten tämä tulisi huomioida kuntien rakennuskannan ylläpidossa?

Kuntaliiton mukanaolo tutkimuskonsortiossa varmistaa kuntien olemassa olevan tilastollisen tiedon kokonaisvaltaisen hyödyntämisen hankkeessa sekä vahvan kuntapuolen osaamisen tutkimusaineiston analysoinnissa ja tulosten muodostamisessa kuntien päätöksentekoa hyödyttäväksi.

Hankkeen tulosten perusteella voidaan kuntien kiinteistökannan hallintaa ohjata paremman tietämyksen pohjalta. Hanke toteutetaan osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (tietokayttoon.fi). Tuloksia hyödynnetään myös mm. Terveet tilat 2028 -ohjelmassa ja asetusten valmistelussa sekä kuntien päätöksenteon tukena. Hanketta toteutetaan tiiviissä yhteistyössä kuntasektorin, ministeriöiden ja Terveet tilat -ohjelman kanssa. Hankkeessa arvioidaan valittujen tutkimusmenetelmien soveltuvuutta myös muiden rakennustyyppien vastaavaan tutkimukseen tulevaisuudessa.

Lisätietoja: projektipäällikkö Camilla Vornanen, Aalto-yliopisto, [email protected]