Ilmanvaihdon katsastusopas on julkaistu - tavoitteena yhtenäistää katsastustoimintaa ja raportointia

Tuore ilmanvaihdon katsastusopas esittelee katsastuksen sisällön, tarvittavat mittauslaitteet, kunnon arvioinnin kriteerit, sopivat katsastusvälit, katsastajan osaamisvaatimukset ja laadunvarmistusmenettelyn. Tavoitteena on yhtenäistää ilmanvaihtojärjestelmien katsastustoimintaa, katsastajan osaamisvaatimuksia ja tilaajalle tehtävää raportointia.

Hyvin toimiva ilmanvaihto ja terveelliset sekä viihtyisät tilat kulkevat käsi kädessä. On tärkeää, että tiloja palveleva ilmanvaihtojärjestelmä on kunnossa, toimii suunnitelman mukaisesti ja on puhdas. Ilmanvaihtojärjestelmän kunto, sen oikea toiminta ja puhdistustarve tulisikin tarkastaa säännöllisin välein tehtävillä katsastuksilla.

Terveet tilat 2028 -ohjelma on julkaissut ilmanvaihdon katsastusoppaan, jonka laatimisesta on vastannut FINVAC yhteistyössä VVS Föreningen i Finland rf:n, Sisäilmayhdistys ry:n, Suomen LVI-liitto SuLVI ry:n ja Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa. Oppaan laatimiseen osallistui ilmanvaihto- ja sisäilma-alan käytännön asiantuntijoita, joiden panos katsastusoppaan laatimisessa oli ensiarvoisen tärkeä. 

Katsastuksessa ilmanvaihto arvioidaan aistinvaraisesti havainnoiden

Katsastuksessa ilmanvaihtojärjestelmän kunto, toiminta ja puhtaus arvioidaan pääasiassa aistinvaraisesti havainnoiden. Jos tarkastuksessa havaitaan vikoja tai puutteita, ne kirjataan katsastuspöytäkirjaan joko korjauskehotuksena tai huomautuksena. Korjauskehotuksena kirjattujen vikojen korjaus tarkastetaan uusintakatsastuksessa. Huomautuksena kirjatut viat tarkastetaan seuraavassa määräaikaiskatsastuksessa. Hyväksytystä katsastuksesta laaditaan katsastustodistus, joka voidaan laittaa kiinteistön käyttäjien nähtäville.

Ilmanvaihdon katsastus alkaa pätevän katsastajan valinnalla ja katsastuksen tilaamisella. Tilaaja toimittaa kohteen asiakirjat katsastajalle ja selvittää katsastukseen tarvittavat asiat ennen katsastusta pidettävää aloituskokousta. Katsastukseen kuuluu kohdekierros, johon kuuluu käynti ilmanvaihtokonehuoneissa ja huonetiloissa, sekä tarvittaessa myös vesikatolla. Laajuuteen vaikuttaa ilmanvaihtojärjestelmien tyyppi, ilmanvaihtokoneiden määrä sekä huonetilojen ja päätelaitteiden määrä. Ilmanvaihtojärjestelmien kunto kirjataan järjestelmäkohtaisesti katsastuspöytäkirjaan. Katsastus päättyy loppupalaveriin ja tulosten esittelyyn tilaajalle. Katsastuksessa laadittu katsastuspöytäkirja ja -todistus tallennetaan kiinteistönpitokirjaan.

Katsastusoppaassa on esitetty ilmanvaihtojärjestelmän katsastuksen sisältö ja kulku, katsastukseen tarvittavat mittauslaitteet, kunnon arviointi, katsastusvälit, katsastajan osaamisvaatimukset ja laadunvarmistusmenettely. Oppaassa on ohjeet erilaisten ilmanvaihtojärjestelmien katsastusta varten. Oppaan liitteenä on ohjeet katsastuksen tilaajalle ja katsastajalle sekä esimerkit katsastuspöytäkirjasta ja -todistuksesta. Oppaassa on liitteenä myös tarkastuslistat katsastuksen tueksi.

Tarkoitettu käytettäväksi erityisesti julkisten rakennusten tarkastuksissa

Laadittua katsastusopasta kokeiltiin kuuden kaupungin rakennuksissa keväällä 2022. Katsastettavia kiinteistöjä oli yhteensä yksitoista. Katsastusten tekemiseen osallistui kahdeksan yritystä, jotka toimivat LVI-urakoinnin ja -konsultoinnin sekä kiinteistön ylläpidon tehtävissä. Ilmanvaihdon katsastuksissa vain yhden katsastetun kiinteistön ilmanvaihtojärjestelmät läpäisivät katsastuksen ilman korjauskehotusta. Yleisimpiä havaittuja vikoja olivat tulo- ja poistoilmavirtojen epätasapaino, poistoilmaventtiilien likaantuminen, lumen pääsy tuloilmakoneeseen ja -suodattimiin, erillispoistojen käynnistyspainikkeiden ohjauksen toimimattomuus ja virheelliset tiedot automaation näytöllä mm. säätöpeltien asento.

Ilmanvaihdon katsastus on laajempiin tutkimuksiin ja mittauksiin verrattuna nopea ja kustannustehokas ilmanvaihdon tarkastusmenettely. Kiinteistön omistaja saa katsastuksessa tiedon ilmanvaihdon kunnosta, toiminnasta ja puhdistustarpeesta. Ilmanvaihdon katsastusopas on tarkoitettu käytettäväksi erityisesti julkisten rakennusten, kuten opetusrakennusten, päiväkotien ja toimistorakennusten ilmanvaihdon katsastuksissa. Katsastuksesta saatavaa tietoa voidaan hyödyntää myös sisäilmaongelmien ratkaisussa ja energiatehokkuuden parantamisessa.

Ilmanvaihdon katsastuksen sujuvuuden takia on suositeltavaa, että katsastuksen tekee kaksi henkilöä. Ilmanvaihdon katsastus voidaan tehdä ilmanvaihtokanavien puhdistuksen ja ilmavirtojen säädön yhteydessä. Ilmanvaihdon katsastus perustuu vapaaehtoisuuteen eikä sen tekemiseen ole viranomaissäädösten mukaista velvoitetta.

Lisätiedot:

Timo Lahti, p. 0295 250 319, timo.lahti(at)gov.fi, ympäristöministeriö
Rauno Holopainen, rauno.holopainen(at)metropolia.fi, Metropolia
Olli Seppänen, olli.seppanen(at)finvac.org, FINVAC