Blogi: Terveet tilat -ohjelma puolessa välissä
Terveet tilat 2028 -ohjelma on edennyt puoleen väliin, vuosi 2023 on toimenpideohjelman viides toimintavuosi. Helmikuinen Terveet tila -foorumi oli eräänlainen välitilinpäätös: esittelimme ohjelman tuotoksia ja kuulimme kansanedustajien kommentteja sisäilmatilanteesta ja ohjelman toteutuksesta. Hankejohtaja Katja Outinen tarkastelee blogikirjoituksessaan ohjelman historiaa ja tulevaisuutta.
Ohjelman ollessa puolessa välissä on hyvä hetki palata menneeseen ja suunnata myös katsetta tulevaan. Olen ollut mukana toiminnassa jo ohjelman suunnitteluvaiheesta lähtien. Kesäkuussa 2017 pidetyssä pyöreän pöydän keskustelutilaisuudessa julkisten rakennusten sisäilmaongelmista pääministeri Juha Sipilä teki yllättäen päätöksen Terveiden tilojen vuosikymmen -ohjelmasta. Ministeriöiden (valtioneuvoston kanslia, opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö ja ympäristöministeriö) yhteistyönä perustama hankeryhmä ryhtyi valmistelemaan ohjelmaa. Pääministerin ilmoituksesta käynnistyi ohjelmaluonnoksen viimeistely laajan kuulemis- ja kommentointikierroksen avulla.
Viiteen vuoteen mahtunut paljon
Toukokuussa 2018 valtioneuvosto antoi periaatepäätöksen Terveet tilat 2028 -ohjelmasta. Tästä käynnistyi varsinainen ohjelman toimeenpano, jota toteuttamaan asetettiin johtoryhmä ja pääsihteeristö kesäkuussa 2018. Ohjelman ensimmäisenä hankejohtajana toimi hallitusneuvos Marika Paavilainen valtioneuvoston kansliasta. Siirryin itse Terveet tilat -ohjelman sihteeristön asiantuntijajäsenen paikalta hankejohtajaksi syyskuussa 2019.
Ohjelman toimeenpanon viiteen vuoteen on mahtunut paljon toimintaa, yhteistyötä sekä erilaisia hankkeita ja projekteja. Ohjelman alkuvaiheessa sihteeristö kartoitti sisäilmaongelmiin liittyvää nykytilannetta ja mietti hanketarpeita. Ensimmäinen laaja sidosryhmätilaisuus Terveet tilat -foorumi pidettiin helmikuussa 2019. Foorumissa asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen painotti yhteistyötä asioiden eteenpäin viemiseksi. Ratkaisuja olisi etsittävä hallinnonrajat rikkovasti ja sidosryhmät laajasti mukaan ottaen. Tiilikaisen puheenvuorossa esiin nousivat myös strateginen kiinteistönhoito, joustavat mallit tilojen suunnitteluun ja toteutukseen, ennaltaehkäisyn tärkeys sekä hyvien käytäntöjen jakaminen.
On hienoa huomata, että olemme pitäneet näitä kaikkia ministeri Tiilikaisen esiin nostamia seikkoja ohjelman keskiössä. Monissa hankkeissa on edistetty mm. ennakoivaan kiinteistönpitoon ja hyviin sisäilmakäytäntöihin liittyviä asioita. Myös osaamisen kehittäminen, tutkitun tiedon merkitys ja yhteistyö ovat olleet esillä. Toteutettuihin hankkeisiin voi tutustua sivulla https://tilatjaterveys.fi/ohjelma/oppaita-ja-selvityksia.
Foorumin keskusteluissa esiin nousi osaamisen tärkeys
Osaamista tarvitaan lisää niin terveiden tilojen suunnitteluun, rakentamiseen kuin käyttö- ja ylläpitovaiheeseenkin, ja ennen kaikkea kokonaisuuksien hallintaan. Foorumin keskusteluissa korostui erityisesti kiinteistöhuoltopuolen osaaminen talotekniikan ja automaation lisääntyessä. Tarvitaan lisää alan vetovoimaa nuorten kiinnostuksen ylläpitämiseksi (miten saadaan huoltomiehestä huippuammatti?), vanhemman polven jatkuvaa lisä- ja täydennyskoulutusta sekä etenkin hiljaisen tiedon ja osaamisen siirtymistä eläköitymisten ja työpaikkavaihdosten edessä.
Kiinteistö- ja rakennusalan osaamisen parantamisen lisäksi tulee panostaa myös terveydenhuoltoammattilaisten osaamiseen. Sisäilmasta oireita saavien tunnistamiseen ja hoitoon tarvitaan lisää osaamista, lisäksi on kiinnitettävä huomiota heidän kohtaamiseen ja tukemiseen vastaanotoilla ja hoidon aikana. Sisäilmasta oireita saavien työkyvyn tuki ja kuntoutus nousivat myös esille foorumin aikana.
Hyvän yhteistyön merkitys korostuu laajaa vaikuttavuutta tavoittelevan ohjelman toteutuksessa. Meille on erittäin tärkeää, että eri sidosryhmät ja hankekumppanit ovat mukana viemässä ohjelmaa eteenpäin. Tarvitsemme myös palautetta ja kommentteja ohjelman suuntaamiseksi ja kehittämiseksi entistä paremmaksi ja osapuolia paremmin palvelevaksi. Terveet tilat -foorumissa saimmekin kuulla osallistujien näkemyksiä ja ajatuksia sekä ohjelman toteutuksesta että sisäilmatilanteesta yleensä.
Toiveikkuuden henki
Oli ilo huomata, että monet nostivat esille yhteistyön lisäksi myös moniammatillisuuden ja viestinnän merkityksen. Toisia kuuntelevassa ja luottamusta herättävässä ilmapiirissä on parhaat mahdollisuudet selvittää sisäilmaongelmia ja miettiä yhdessä niihin ratkaisuja ja korjaustoimenpiteitä. Monitieteellinen yhteistyö, rakentava keskustelu ja toisten huomioonottaminen ovat edellytys sisäilmaongelmien hallitulle ratkaisulle ja yhdessä etenemiselle. Foorumissa vallitsikin toiveikkuuden henki - usko tulevaisuuteen ja yhteinen tahto ratkaisevat. Yhdessä toimien meillä on mahdollisuus selättää sisäilmaongelmat ja parantaa sisäilman laatua ja tilojen terveellisyyttä ja toimivuutta.
Yhteistyötä kuntien kanssa korostamme myös vuonna 2023 Terveet tilat -ohjelman työssä. Aloitamme keväällä Terveet tilat -toimintamallin itseauditointityökalun kehittämisen. Tarkoituksena on luoda kunnille väline, jonka avulla tarkastella ennakoivan kiinteistönpidon ja sisäilmahaasteiden ehkäisemisen kehitystä omassa kunnassa. Auditointityökalun valmistuttua jalkaudumme eri puolille Suomea kertomaan ja keskustelemaan Terveet tilat -toimintamallista ja ajankohtaisista sisäilmakysymyksistä.
Lisätietoja: hankejohtaja Katja Outinen, p. 0295 161 156, katja.outinen(at)gov.fi
