Ammatillisen koulutuksen asuntoloiden nykytilaselvitys on julkaistu
Ammatillisen koulutuksen asuntoloiden nykytilaselvitys julkistettiin maanantaina 13.6. Asumisen ohjauksen päivillä. Selvitys tehtiin Opetushallituksen tilauksesta osana Terveet tilat 2028 -ohjelmaa ja se on jatkoa syksyllä 2021 valmistuneelle aiemmalle selvitykselle ammatillisen koulutuksen tilojen ja rakennusten nykytilanteesta.
Selvityksen tavoitteena oli saada kokonaiskäsitys kuntien, kuntayhtymien ja kuntakonsernien ammatillisen koulutuksen asuntoloiden tilasta. Työ painottui asuntolarakennusten tarkastelun lisäksi käyttäjien kokemuksiin siitä, miten asuntolassa asuminen on tukenut opiskelijan kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Selvitys toteutettiin elokuun 2021 - toukokuun 2022 välisenä aikana. Tehtävässä hyödynnettiin laadullisia ja määrällisiä tutkimusmenetelmiä sekä aiempia asuntoloita käsitteleviä selvityksiä. Selvitystyön toteuttamisesta vastasi FCG Finnish Consulting Group Oy.
Opiskelijoiden tyytyväisyys asuntoloihin on kasvanut – yhden hengen huoneessa asuvat keskimäärin tyytyväisempiä
Kokonaismääriä tarkasteltaessa havaitaan, että asuntoloissa asuvien opiskelijoiden luku on viime vuosina pysynyt melko vakiona. Vuonna 2020 kaikissa ammatillisen koulutuksen asuntoloissa asui yhteensä 9 678 opiskelijaa. Näistä 8 433 opiskelijaa oli ns. tavallisen majoituksen asukkaita ja 1 245 vaativan erityisen tuen majoituksessa olevia opiskelijoita. Kokonaisopiskelijamäärät vaihtelevat vuosittain jonkin verran, mutta tavallisen ja erityisen tuen majoitusopiskelijoiden suhteelliset osuudet ovat pysyneet pääpirteittäin samoina.
Tulosten perusteella ammatillisten oppilaitosten asuntolat tarjoavat opiskelijoille yleensä hyvät mahdollisuudet opiskeluun, asumiseen ja elämiseen lähellä oppilaitosta. Opiskelijoiden yleinen tyytyväisyys asuntolaan on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tulokset tukevat aiempien selvitysten tuloksia siitä, että yhden hengen huoneessa asuvat opiskelijat sekä erityisoppilaitoksissa opiskelevat opiskelijat ovat keskimääräistä tyytyväisempiä asuntolaan.
Nykyinen asuntolarakennuskanta vastaa selvityksen perusteella tämän hetken määrällisiin ja asuntolatoiminnan tarpeisiin hyvin. Merkittävää kasvua asuntolapaikkojen tai uudishankkeiden toteuttamiseen ei ole odotettavissa. Enemmistö opiskelijoista koki, että asuntolat ovat turvallisia ja terveellisiä, mutta keskimäärin viidennes koki asuvansa kohtalaisen heikkokuntoisessa asuntolarakennuksessa. Opiskelijoista puolet arvioi asuntolan äänieristyksen heikoksi ja kolmannes asuintilojen ilmanvaihdon heikoksi. Esiin kyselyissä nousi asuntolaohjaajien ja koulutuksen järjestäjien korostama tarve muuttaa yhteisasumiseen suunnitellut, jaetut asuinhuoneet yhden hengen huoneiksi.
Asuntoloiden modernisointi strategiseksi painopisteeksi
Opiskelijoiden nimeämät suurimmat haittatekijät asuntoloissa olivat heikot tai olemattomat nettiyhteydet ja asuntoloiden huono kunto. Keskimäärin neljänneksessä asuntoloista ei ole opiskelijoiden käytössä säännöllisesti avointa ja ilmaista nettiyhteyttä. Osa opiskelijoista kritisoi voimakkaasti asuntolan kuntoa. Erityisesti esiin nostettiin mahdolliset kosteusongelmat ja sisäilman laatu.
Tuloksista voidaan päätellä, että opiskelijan asuntolan asumismuoto vaikuttaa opiskelijan kokemaan tyytyväisyyteen. Toinen selvityksen tulos on hyvin yhtenäinen käsitys siitä, että ”aika on ajanut kahden hengen huoneista ohi”. Opiskelijoiden yksilöllisyys ja siihen liittyvät tarpeet näkyvät paineina muuttaa kahden hengen huoneita yhden hengen huoneiksi. Selvitys suositteleekin nostamaan asuntoloiden modernisoinnin koulutuksen järjestäjän strategiseksi painopisteeksi.
