Tutkimus: Rakennusten jäähdytyksellä ja riittävällä ilmanvaihdolla voidaan torjua helteen terveyshaittoja ja hengitystieinfektioita

Aalto-yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Filha ry:n valtioneuvostolle laatiman tutkimuksen mukaan rakennukset ylilämpenevät merkittävästi kuuman hellekesän aikana, mikä lisää huomattavasti ennenaikaisia kuolemia ja sairaalahoitojaksoja. Lisäksi riittämätön ilmanvaihto voi kasvattaa hengitystieinfektioriskiä ja infektioista johtuvia terveysvaikutuksia.

Tutkimuksessa ´Ilmanvaihto- ja jäähdytysjärjestelmien resilienssi lämpöaaltojen ja hengitysinfektioiden suhteen’ tehtiin laskennallisia tarkasteluja helleaaltojen vaikutuksista sisälämpötilaan sekä kenttämittauksia ja virtaussimulointeja ilmanvaihdon mitoituksen merkityksestä hengitystieinfektiota vastaan.  Lisäksi arvioitiin korkeiden lämpötilojen sekä influenssa- ja COVID-19-virusten vaikutuksia sairastuvuuteen ja kuolleisuuteen.

Ylilämpenemistä voidaan vähentää auringonsuojilla ja ilmanvaihtoa tehostamalla

Tutkimuksen mukaan auringonsuojakalvon asentaminen olemassa oleviin ikkunoihin oli tutkituista auringonsuojaratkaisuista kustannustehokkain keino. Vanhojen ikkunoiden korvaaminen uusilla ikkunoilla oli ylilämpenemisen torjunnan näkökulmasta kustannustehokasta vain, kun ikkunat on kuntonsa puolesta muutenkin uusittava.

Uudiskohteissa tehokas tapa torjua ylilämpenemistä on asentaa auringonpuoleiselle julkisivulle auringonsuojaikkunat.

Ilmanvaihdon tehostaminen kesäisin oli kustannustehokkain tapa vähentää ylilämpenemistä kaikissa tutkimuksen esimerkkirakennuksissa. Mikäli ilmanvaihtoa ei ole varustettu aktiivisella jäähdytyksellä, on vaikutus ylilämpenemiseen kuitenkin hyvin pieni.

Helteen vakavat terveyshaitat uhkaavat lisääntyä ilmaston lämmetessä ja väestön ikääntyessä

Kesäajan korkeat lämpötilat ovat Suomessa terveysriski erityisesti yli 65-vuotiaille ja pitkäaikaissairaille. Helleaalloista koituu merkittävä määrä vakavia terveyshaittoja jo nykyilmastossa.

Jos tällä hetkellä todennäköisimpänä pidetty ilmastonmuutosskenaario toteutuu, maapallon keskilämpötila olisi vuosisadan loppuun mennessä arviolta 2,7 °C korkeampi kuin ennen teollistumisen aikaa. Tällöin helteestä aiheutuu kuolemia ja sairaalahoitojaksoja Suomessa vuonna 2050 arviolta 3–4 kertaa nykyistä enemmän, jos muuttuviin olosuhteisiin ei varauduta ja sopeuduta.

Jos ilmalämpöpumppu asennettaisiin kaikkien ikääntyneiden asuntoihin, voitaisiin helteeseen liittyvistä kuolemista ehkäistä jopa 55 % ja sairaalan vuodeosastohoitojaksoista 95 %. Suurin vaikutus olisi kerrostaloasuntojen jäähdytyksellä, koska näistä vain pienessä osassa on ilmalämpöpumppu. Vakavien terveyshaittojen ehkäisy edellyttää myös sosiaali- ja terveydenhuollon hoiva- ja hoitolaitosten jäähdytystä.

Ilmanpuhdistimet alentavat tehokkaasti hengitystieinfektioriskiä

Nykyiset ilmavirrat ovat opetustiloissa ja kuntosaleissa ilmanvaihdon mitoituksen näkökulmasta riittäviä hengitystieinfektioriskin hallintaan. Avotoimistossa noin 20 %:a pienempi henkilömäärä on sopiva epidemiatilanteessa. Tavanomaisissa opetus- ja toimistotiloissa tarvitaan Sisäilmastoluokituksen luokkaa S1 lähellä oleva mitoitus.  

Huonekohtaiset ilmanpuhdistimet ovat tehokas tapa alentaa viruspitoisuuksia ja -tartuntoja. Epidemiatilanteessa ilmanpuhdistimien sijoittaminen keskeisille paikoille voi kuitenkin olla vaikeaa esimerkiksi ahtaissa luokkahuoneissa. Avotoimistossa ilmanpuhdistimilla pystyttiin merkittävästi rajoittamaan taudinaiheuttajien leviämistä, kun ne oli mitoitettu samalle ilmavirralle kuin toimiston normaali-ilmavirta (2 l/s per m2). 

Tehokkain keino ehkäistä taudinaiheuttajien leviämistä on sijoittaa sairas henkilö ilmanpoistopisteen välittömään läheisyyteen. Käytännössä tämä on mahdollista esimerkiksi terveydenhuollon asiointipisteissä, joissa tiedetään, kuka on sairas.

Selvitys on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lisätietoja: hankkeen vastuullinen johtaja professori Risto Kosonen, Aalto-yliopisto, p. 040 5027484; vanhempi tutkija Juha Jokisalo, Aalto-yliopisto, p. 050 407 2287 (rakennuksen ylilämpeneminen); adjunct professor Jarek Kurnitski, Aalto-yliopisto, p. 040 5741870 (ilmanvaihto ja hengitysinfektiot), [email protected]; professori Tuula Vasankari, Filha ry (Finnish Lungh Health Association), p. 0505450589 (hengitysinfektioiden terveysvaikutukset), [email protected] ja asiantuntija Virpi Kollanus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, p. 020 524 6392 (ylilämpenemisen vaikutus terveyteen), [email protected]

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi.