Lähtötiedot korjausrakentamisessa

Korjaustyön suunnittelun lähtötietoina toimivat rakennuksen alkuperäiset suunnitelma-asiakirjat ja rakennukseen aikaisemmin toteutettujen korjausten toteutusasiakirjat. Näitä käytetään myös tarvittavien kuntotutkimusten suunnitteluun. Suunnitteluryhmän tehtävänä on arvioida käytettävissä olevien suunnitelma-asiakirjojen laatu ja esittää tilaajalle tarvittavat rakenneavaukset sekä tarkemittaukset. Suunnitelma-asiakirjat on hyvä digitoida koko hankkeen käytettävissä olevaan projektipankkiin. Korjaustyön aikana urakoitsijan tulee olla aktiivinen lähtötietojen suhteen ja ilmoittaa tilaajaorganisaatiolle viipymättä, mikäli lähtötiedoissa arvioidaan olevan puutteita tai riskejä. 

Korjattavan rakennuksen kunto ja nykytila toimivat koko hankkeen oleellisena lähtötietona. Rakennuksen kunto tulee selvittää ennen korjaussuunnittelun aloittamista. Kuntotutkimusten suunnittelua ja toteutusta on esitelty tarkemmin ympäristöministeriön oppaassa Rakennusten kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus. Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakennusten korjaussuunnittelua käsitellään puolestaan ympäristöministeriön oppaassa Kosteus- ja mikrobivaurioituneen rakennuksen korjaus.

Huomioitavaa kuntotutkimuksissa ja sisäilmaongelmien arvioinnissa on, että ne liittyvät usein moniin eri suunnittelualoihin. Erityisesti sisäilmakorjauksissa on tärkeää huolehtia, että kaikki tarvittavat suunnittelualat osallistuvat kuntotutkimusten sisällön suunnitteluun. Korjaushankkeissa korostuu myös yhteistyö ja osapuolten välinen viestintä. Hankkeen osapuolten hyvällä yhteistyöllä ja sujuvalla viestinnällä vähennetään mahdollisten tietokatkosten ja väärinymmärrysten riskiä. 

Korjaushankkeen lähtötietojen puutteellisuus

Korjausrakentamiseen liittyy usein lähtötilanteen epäselvyys, jonka hallitseminen on avainasemassa korjaushankkeen onnistumisen kannalta. On varmalla puolella soveltaa lähtökohtaisesti kaikkiin peruskorjaus- ja perusparannushankkeisiin sisäilmakorjausten erityistoimenpiteitä, ellei lähtötietojen ja rakennuksen nykytilan aiheuttamia riskejä voida sulkea varmasti pois. Esimerkiksi vaipparakenteiden yksinkertaisissa korjauksissa voidaan törmätä yllättäviin ongelmiin, joita ei ole osattu ottaa etukäteen huomioon.  

Usein rakennuksen alkuperäinen rakennusvuosi korreloi lähtötietojen epäselvyyden kanssa. Etenkin ennen 1960-lukua valmistuneiden rakennusten rakenteet sisältävät enemmän vaikeasti ennakoitavia rakenteita ja ratkaisuja. Riskit kasvavat sitä suuremmiksi mitä aikaisemmin rakennetusta kohteesta on kyse. Riskiä voidaan hallita kattavammilla kuntotutkimuksilla ja varaamalla riittävästi aikaa rakennuksen kunnon selvittämiseen. Usein monimutkaisissa sisäilmaongelmissa ja -korjauksissa kuntotutkimuksia joudutaan tekemään monessa osassa. Tämä tulee huomioida hankkeen aikataulussa.

Tilan käytön ja hankkeen aikataulun salliessa lähtötietojen puutteellisuuteen liittyvää riskiä voidaan pienentää suorittamalla purkuvaihe ennen suunnittelu- ja hankintavaihetta. Tällöin saadaan esimerkiksi piilossa olevien rakenteiden ja materiaalien kunnosta enemmän tietoja korjaustyön suunnittelua varten. 

Tärkeää

  • Kuntotutkimuksen loppuraportti käsitellään yhdessä suunnittelijoiden ja kuntotutkijan kanssa.
  • Hankkeen osapuolet suhtautuvat myönteisesti tehtäviin kuntotutkimuksiin ja ymmärtävät niiden merkityksen. 
  • Tilaaja ja suunnittelijat varautuvat täydentäviin kuntotutkimuksiin riittävän väljällä aikataululla. 
  • Kuntotutkimukset suunnitellaan ja niiden tuloksia arvioidaan monialaisesti.

Hyvät käytännöt

  • Suunnittelijat tutustuvat kattavasti korjauskohteeseen kohdekäynneillä.
  • Lähtötiedot ja kuntotutkimusten asiakirjat digitalisoidaan, jotta hankkeen osapuolet voivat jakaa ja käyttää niitä helposti. 
  • Kuntotutkijat ja sisäilma-asiantuntijat osallistuvat hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen koko hankkeen ajan erityisesti sisäilmaan liittyvissä korjauksissa. 

Linkit lisämateriaaleihin

Lisätietoa

  • Betonijulkisivun kuntotutkimus 2019, by 42, Suomen Betoniyhdistys ry, 2019.
  • LVV-kuntotutkimus. Tilaajan ohje, RT 18-11165, Rakennustietosäätiö RTS, 2014.
  • Toimitilakiinteistön kuntoarvio. Tilaajan ohje, RT 103096, Rakennustietosäätiö RTS, 2019.
  • Sähkö- ja tietojärjestelmien kuntotutkimus, KH 30-00443, Rakennustietosäätiö RTS, 2010.